tiistai 29. marraskuuta 2011

Esikoisen huoneeseen...

Meillä on työnalla esikoisen huoneen remontti. Pinkin tilalle tulee hillitympi värimaailma, joten tekstiilitkin kaipaavat päivitystä.

Ei ole mikään salaisuus, että rakastamme Bambeja, ja niinpä tytön huone saa uudesta H&M Home mallistosta ilmettä...

Pettaus tulee näyttämään aikalailla tältä...

Bambien kaveriksi tulee vaaleanpunaisia röyhelötyynyjä...

Ja yhden söötin oravan.

Nyt kuuluukin kysymys, mistä saada tähän värimaailmaan sopiva matto ja mistä löydän valkoisia posliinibambeja?

maanantai 28. marraskuuta 2011

Kerkeääkö Jouluksi?

Onko Kukaan Tehnyt Tilausta Tänne?

Haluan tuon nuorimmaisen huoneeseen, mutta emmin ehtiikö se ennen Joulua? Jos joku on tilannut, niin millaiset toimitusajat tuolla on ollut?

sunnuntai 27. marraskuuta 2011

Kuuden ikäinen...

Tänään kun ajelin töistä kotiin, niin esikoiseni soitti minulle. Äiti, tuo vihreää kartonkia kun tulet. Se on loppunut ja en saa tehtyä kuusta. Sanoin tytölle "Ostin vihreää kartonkia silloin kun haettiin joulujuttuja, muistatko". " Joo joo, mutta kun se meni kaikki kun tein Barbielle nurmikon...". Ajattelin, että no sitten sitä pitää hakea.

Kaupan kassajonossa iski jotenkin ihan kamala haikeus. Minun pienen pieni tyttö on jo 6v. Hän leikkii Barbiellä samoja leikkejä kun minä vuosia sitten. Vastahan hän nutusteli sitterissä helistintä. Se tunne oli niin jännä. Haikea, mutta samaan aikaan kovin onnellinen. Lapsen kasvun näkeminen on minusta elämäni hienoin asia.

6v on olevinaan kovin iso. Hän haluaisi päättää milloin menee nukkumaan ja milloin menee pihalle leikkimään. 6v pitäisi opettaa pärjäämään yksin kotona pieniä hetkiä, mutta tytön mielestä 15min on liian vähän, hän haluaa olla yksin kotona koko päivän:D

Samaan aikaan hän on niin kovin pieni. Hän haluaa kuulla iltasadun ja halia työpäivän jälkeen. Hän pelkää pimiää ja hänelle pitää vakuuttaa ettei mörköjä ole olemassa. Hän kaipaa puhallusta kipiään ja tahtoo Barbapapa laastarin haavaan.

Hän haluaisi pukea eskariin farkut kun koululaisillakin on ja lähteä pakkasaamuna lenkkarit jalassa liikenteeseen. Silti rapakon nähdessään hän hypähtää siihen, menee polvilleen keräämään lapiolla vettä ämpäriin ja laittaa pystyyn hiekkakakkukestit.

Hän on niin pieni, mutta mielessään niin iso.

Niin ne vuodet vierii. Olen ylpeä, että olen tässä nyt. Olen 6v lapseni äiti. Odotan innolla tulevia vuosia. Millainen on ekaluokkalainen? Millainen on 10v? Millainen on tyttöni rippikoulussa?
Elämä 6v:n kanssa on kuulkaa jännittävää!! Tottakai joskus sitä miettii, että miksi aika menee näin nopeasti, mutta silloin on hyvä ajatella, että kaikilla meillä minuutti on yhtä pitkä aika. Elämä on eteenpäin menemistä, ei menneisyyden haikailemista.

Noh, jokainen äiti joskus sortuu haikailemaan, siihen sopivaa musiikkia voisikin olla vaikka sitten tuo:

Kuudenikäinen

Äiti jääköön nukkumaan,
puuro lautaselle jää.
Ei estää saa kun juostaan elämään.
Täällä kuudenikäinen elää
hetken jokaisen
tietämättään onnellinen olla saa.

la la lalla lalla....

Hän juoksee aurinkoon,
kadun poikki riemuiten.
Hän puistikkoon käy tossut tömisten.
Toinen kuudenikäinen
palaa kasvot tummuen
syliin oman äidin alla pommien.

la la lalla lalla....

Lapset leikkii pihoillaan,
äidit valvoo omiaan,
vaan jossain perheet kodin jättää saa.
Lapsi koskaan tiedä ei,
minne miehet isän vei.
Lapsen silmin katsoo lapsi maailmaa.

la la lalla lalla....

Kun kuudenikäinen,
on jo kahdenkymmenen,
niin todeks muuttuu leikit lapsuuden.
Leiki leiki lapsonen,
kaiken muuttaa huominen.
Opi siitä minkä näytti eilinen.

la la lalla lalla....

Opi siitä minkä näytti eilinen.

perjantai 25. marraskuuta 2011

Aiempaan viitaten...



Piristystä iltaan, hihi:)

No niin no...


Meillä täällä Oulussa oli hetken valkoinen maa. Lunta ja pakkasta, ihanaa. Oli valoisamman tuntuistakin.

No nyt meillä on loskaa, märkää ja pimiää. Ei tunnu talvelle tippaakaan, mutta Joulu sensijaan on ajatuksissa koko ajan enemmän ja enemmän. Nyt alkaa koristelu ja jouluvalojen laittaminen:)

Meillä olisi jouluksi haavena valkoinen kuusi. Oikeastaan se oli haaveena jo viime vuonna ja sitä edellisenä, mutta silloin meillä oli vanha muovikuusi hyvässä kunnossa ja uutta ei kannattanut hankkia.

No viime vuonna se kuusi sitten tuli tiensä päätökseen. Kiitos kahden kissan jotka kaatoi sen noin viisi kertaa nurin, repi oksat ja purki koristeet pois:) Kuusi totisesti koko kovia ja väkisinkin tulee mieleen, että kokeeko kuusi tänä vuonna saman kohtalon...

Kuusi luo joulun tunnelman ja olisi ihana, mutta entä nuo kissat... Elättelen toiveita, että kisuja ei enään kuusi kiinnosta ja niinpä harjoituksen vuoksi toin sisälle kuusenoksia. Noh, ne kuusenoksat sai kyytiä samantien:D

Mies sanoo, että jouluun tarvitaan kuusi ja että lapsetkin sitä haluaa, onhan koristelu yksi joulun kohokohdista.

No niin no, millehän sitä alkaisi:D

Miten muissa kissaperheissä? Onnistuuko kuusen laittaminen?

Yksi hyvä vinkkihän on, että sitoo kuusen katosta kiinni, mutta meillä siinä kuusen yläpuolella on noin viisi-kuusi metriä tilaa, hmmm...

torstai 24. marraskuuta 2011

Nukelle nuttuja...


Meidän nuorimmainen tyttö on flunssainen ja vietämme tänään kotopäivää. Tyttöä niin kovin harmitti kun ulos ei pääse ja kukaan ei voi tulla kylään leikkimään.

Niinpä päätin, että piristän tytön päivää ompelemalla mekon.

Yksissä tuumin liimailtiin nuita sydämiä mekkoon ja suunniteltiin millainen siitä tulee. Noh onhan tuo melkoinen imelyys, mutta oi miten mieluinen:)

Samalla innolla sitten tein vauvalle astetta stylemmän "unipuvun"

Että tämmöistä tänään:)

Ajattelin, että nyt kyllä seuraavaksi ompelen jotain ihan muuta ku nukenvaatteita. Nuo minitöppöset ja vaatteet alkaa hitusen kyllästyttämään. Toiveena esitettiin Barbien vaatteita, joten ei suunta ainakaan ylöspäin ole:D Noh, mitäpä sitä ei äiti tekisi lastensa eteen? (no ainakaan ei ompele vaatteita pollypocketeille tai barbien vauvoille:D)

Vaan on muuten ollut mukavaa vaihteeksi viettää ihan rentoa kotipäivää. Nyt kädet taikinaan ja väsäämään herkkuja jauhelihapihvejä. Näitä vapaapäiviä tulee muuten olemaan nyt vähän enemmän kun päästään Joulukuulle. Aika kivaa:) Tytöillä ei ole joulu- eikä tammikuussa yhtään hoitopäivää:) Teen nuo kaksi kuukautta töitä kotitoimistolla ja äitini/mieheni hoitaa lapsia silloin kun menen tapaamiseen. Hiljaistahan se jouluna ja välipäivinä työrintamalla on, joten näin on viisainta. Oikeastaan kaipaankin pientä lomaa, viime ajat ovat olleet hullun kiireistä!!

keskiviikko 23. marraskuuta 2011

Seppälä Shop Online?


TÄH, onko Seppälällä ollut kauankin verkkokauppa?

No oli tai ei, niin minä ainakin löysin kivoja juttuja:) Joko itselle, joko lahjaksi? Valikoimaa näytti olevan koko perheelle, joten kurkkikaa:)

maanantai 21. marraskuuta 2011

Pukinkonttiin...

Meidän nuorimmainen on kova paijjaamaan vauvanukkea. Hän syöttää sen, pukkailee vaunuissa, kylvettää ja leikkii. Esikoinenkin tykkää leikkiä nukella, mutta suurin kiinnostus on nukkeen loppunut ja kiinnostuksen kohteena on enemmän Barbiet, Winxit ja muut nuket.

Nyt pukin kirjeessä oli yhtenä lahjatoiveena uusia vaatteita nukelle. Tänään leikkelin uusia pukuja valmiiksi ja tässä ensimmäinen tuotos.

Ihan pikkuiset tossut oli helpot ja mukava tehdä, näitä tulee varmasti jokaiseen settiin:) Suunnittelen jo vaaleanpunaista tyllimekkoa ja satiinitossuja, saas nähdä miten herkkä satiini taipuu tossuksi.

Pehmoinen huppari ja raitahousut on varmasti tuleva hitti, tytön nukella kun ei yhtään hupparia entuudestaan olekkaan.

Tulostin netistä söpön Bambikuvan, liimaan sen pahville ja ompelen vaatteet parilla pistolla pahviin kiinni. Muovipäällistä ei tule, eikä sitä varmasti kaivatakkaan. Setti on kuitenkin nätisti esillä, ihan niinku kaupanki seteissä on.

Minä olen tytöille kaikki joululahjat ostanut jo viikko sitten. Pari on matkalla kotiin, toinen Englannista, toinen jenkeistä. Tytöt saavat ihanuuksia ja olen hyvillään, että olen saanut kaiken hankittua hyvissä ajoin. Pari juttua haluan tehdä itse, mutta nekin ovat hyvällä alulla. Itse joulukuu saakin sitten kulua leipomuksissa, perheen kanssa puuhaillessa ja kodin viimeistelyssä joulupukuun. Ensimmäiset joulukoristeet olen ottanut esille, ensi viikonloppuna koti saa jouluisen ilmeen ihan tosissaan.

Ja arvatkaas mitä: Meillä on valkoinen maa!!!

Ihana talvi!!

sunnuntai 20. marraskuuta 2011

Lumitähtiä...

Lojuuko teillä kaapeissa lasinkeräykseen meneviä purkkeja? Meillä ainakin niitä pääsee kertymään vaikka kiitettävästi ne tulee kierrätettyäkin...

Ainakin yksi tapa käyttää vanhat lasipurkit on tämä: Liimaa kylkiin kimalleliimalla lumihiutaleen kuvia. Ripottele pinnalle tekolunta (tai isoja hileitä). Purkit heijastaa lumihiutaleen kuvat isona seinälle ja on ovat kaikessa yksinkertaisuudessaan sieviä.

Näitä osaa tehdä kaikki, lapsethan tunnetusti rakastaa liimailua, joten pikkukäsillekkin helppoa puuhaa. Jos purkissa on kunnon kierreurat, voi nämä laittaa rautalangalla roikkumaan vaikka pihakoivuun. Helppo ja kaunis tuikkukippo.

Helposta ei puhutakkaan sitten tämän tekeleen kohdalla enään? Ok? Tein esikoiselle "unimaijan" vahtimaan nukkumista. Ohje Tildakirjasta. Noh olihan tämä mukavaa väsäilyä, mutta haukottelevan tätin sijaan nukke näyttää sille kun se sanoisi "oho". Nyt tässä onkin pari iltaa kuulunut sängystä kikatusta kun tyttö keksii kaikkia juttuja tädin syyksi. " Äitii, kato, se on sotkenut mun huoneen ja nyt sanoo OHO".

lauantai 12. marraskuuta 2011

Lunta!!!!


Ei lupauksista huolimatta ole vielä satanut. Tytöt kaipaavat lunta ja puhuvat joka päivä lumiukkojen tekemisestä...

Koska oikeaa lumiukkoa ei pääse tekemään, täytyy äidin keksiä jotain muuta ja niinpä kangas taipui tällä kertaa lumiukon muotoon.

Tämä on jokseenkin symppiksen näköinen kaveri. Oottelee lyhdyn luona sydän kainalossa kaveria. Täytyy kait se kaveri tehdä kun tyttöjen aloittamat lumiukot taipuivat hernepusseiksi.

Ja eihän sitä tiedä josko niitä oikeitakin lumiukkoja kohta pääsee tekemään?

perjantai 11. marraskuuta 2011

Miten en aiemmin tajunnut?

Taidan olla rakastunut. Olen vasta nyt aikuisiällä päässyt kokemaan asian josta olen usein kuullut, mutta koskaan en sitä itse ole päässyt tuntemaan. Kun siitä kuulee, ajattelee, että ilmankin pärjää. Vähä sama kuin auton ilmastointi, sitä ei kaipaa ennenku siihen tottuu.

Ostimme kotiin kuivausrummun! Ennen meillä oli aina jossain nurkassa kuivausteline, parhaimmillaan kolmekkin. Pyykkien kuivumaan laittaminen, telineen varominen ja kuivumisen odottaminen kävi sen verran hyvin hermoon, että eräänä päivänä kesken pyykkien kuivumaan laittamisen hyppäsin autoon ja kävin ostamassa rummun.

Ja aaahh, laitan pyykit pyykkikoneeseen, pesen ne, nostan ne rumpuun ja reilun tunnin päästä laskottelen ne kaappiin. Siis oikeasti, miten en aiemmin tajunnut, että se koko "pyykit telineeseen" vaihe on turha? Tai no ok, vanhassa kodissa olimme ostamassa rumpua, mutta sinne se ei mahtunut. Kesällä moista ei kaipaa ja siksi hankimme rummun vasta nyt tänne uuteen kotiin...

Jotkut sanoo, että rumpu kutistaa. Noh itse en ole moista huomannut. Sen taasen olen huomannut, että rumpu kerää ÄLYTTÖMÄN määrän pölyä nukkasihtiin ja siksipä imuroiminen on selkeästi vähentynyt kun pöly ei enään leijaile huoneilmassa.

Aaaah, en luovu rummusta koskaan, en ikinä!!

Psss. Laitoin aamulla petivaatteet pesuun ja nyt jo ne on puhtaana laskostettuna:)

torstai 10. marraskuuta 2011

Home sweet Home...


Mulla on tullut joku omituinen beigekausi. Makkari pursuilee kinuskin ja toffeen sävyjä ja pelkkä valkoinen tuntuu liian kylmälle. Piiitkästä aika tein pehmotaulun ja kaksi vastaavaa on työn alla, niihin vaan tulee tekstin sijaan kuva.

Meillä oli ennen tuossa ovessa sellainen sinivihreä laskosverho. Ei tippaakaan mieluinen ja nyt päätin laittaa siihen ihan oikean verhon. Verhon kiinnikenauhaksi tulee pitsinen nauha.

Mulla on jonku valtakunnan lyhtyfetissi. Katsokaa miten ihanan lyhdyn löysin.

Makkari muutenkin sai uutta ilmettä kun hankin sinne uuden päiväpeitteen ja ompelin vanhoja verhoja vähän uuteen kokoon.

sunnuntai 6. marraskuuta 2011

Mikä on kun ei taidot riitä?

Minä en osaa virkata! En osaa, en vaikka kuinka monesti olen opetellut.

Nyt moinen osaamattomuus harmittaa, sillä törmäsin aivan ihaniin virkattuihin lumihiutaleisiin. Hiutaleet on sokerivedellä kovetettu tommoisiksi ihaniksi.

Meille tulee teemaltaan "Valkoinen Joulu", nämä olisivat täydellisiä. Noh, ehkä vielä joskus opin?

Mutta teille jotka osaatte, eikös ole mahtavia. Liekkö idea jo vanha juttu, mutta jos tämä minulle on uusi, on tämä pakko olla jollekkin toisellekkin.

keskiviikko 2. marraskuuta 2011

Ainakin minä yritin...


Joskus käy niin, että suunnittelee mielessään älyttömän ihanan jutun, mutta sit toteutusvaiheessa kaikki ei menekkään niinku ajattelee...

Tästä tyynystä piti tulla pyöreä ja hieno ruusumainen tyyny. Tästä tuli kuoppainen, epätasainen, muhkurainen soikio joka ei vastaa suunnitelmaani tippaakaan:D Tätä tehdessä aikaa ja hermoja koeteltiin, joten urheasti vein työn loppuun asti ja vielä käyttöönkin. Ainakin minä yritin:D

Olemme siirtyneet marraskuulle. Pimeä lisääntyy ja päivät senkun lyhenee. Odotan malttamattomana lunta ja yhtenä iltana kävelyllä ollessani ilmassa tuoksui jo talvelle.
Kun kerran marraskuulle olemme päässeet, niin nyt on pakko jo tunnustaa: En malta odottaa Joulua ja sen laittoa. Itseasiassa pikkuisen jouluisia juttuja kodissa näkyykin.

Lisäilin tänään vaatepakettiin uusia juttuja. KLIK tuosta ja sieltä näkee.