keskiviikko 8. helmikuuta 2012

No niin no...

Huh, onpas ollut taas huisketta ja hulinaa. Viikonloppu meni kivasti. Perjantaina oltiin esikoisen kanssa kanssa katsomassa Saapasjalkakissa 3D ja samalla reissulla käyttiin mässäämässä ja pikkiriikkisen shoppaamassakin. Lauantaina oltiin pakkasta piilossa uudistetussa Hoplopissa ja illemmalla rakennettiin maja olkkariin ja köllittiin tyynymeressä pelaamassa. Sunnuntai menikin sit hyvää ruokaa kokkaillen ja ihan vaan kotona öllötellen.

En tiiä miten muualla maassa, mutta täällä on järkyttävä pakkanen koko ajan. Maanantaina pakkanen laski alle -10 asteeseen, mutta silloin tulikin sitten lunta tolkuton määrä. Maanantai aamuna ennen eskaria käytiin uimassa ja sen puolentoistatunnin aikana auto peitty kokonaan lumeen:D Illalla oltiin ulkona ja lumityöt sai tehdä kolme kertaa, huh! Eilen aamuna pakkanen taas oli noussut -30 asteeseen, joten olipas se raikas sää kipittää töihin, autokin kerkesi jäätyä joka näytön ja tapaamisen välissä kylmäksi, joten kyllä tässä on ikävä kesää.

Työt, harrastukset ja huvitukset on pitänyt arkea kiireisenä, mutta tänä aamuna iski pakollinen paussi kun kuumemittari näytti nuorimmaisella melkein 38astetta ja sen päälle autosta oli yön aikana kumi tyhjentynyt... Mulla onneksi onkin tänään töihin meno vasta 17.00, joten mies kerkeää kotiin ja vaihtaa renkaan ennen sitä, mutta hitusen silti ärsyttää, että meillä kerkesi olla nuorimmaisella kaksi päivää hoitopaikassa ja heti kipeänä. Ei se hoitopaikan syy ole, en minä sillä, vaan sillä, että heti kun hoito maksaa niin tulee tätä. Tympii maksaa satoja euroja päivähoitomaksuun ja sitten niitä päiviä ei saa käytettyä... Melkein tekisi mieli irtosanoa koko paikka ja järjestää työt siten, että en tarvi päivähoitoa lapselle ja niinä päivinä kun tarvin, niin mummu tai pappa auttaa. Sitenhän me tehtiin joulu ja tammikuukin ja hyvin meni.

Noo, on siinä hoitopaikassa tietty hyvätkin puolet. Nuorimmaisella on siellä kavereita. Hän saa vaihtelua arkeen kun kotiseinät välillä vaihtuu toisiin:D Hoitotäti on aivan ihana ja tietty hänen tarjoamat virikkeet erottuu kotiympyröistä (jumpat, puistotreffit, musiikkijutut jne.), joten kyllä me paikasta tykätään. Onneksi ensi vuonna esikoinen menee kouluun ja meillä on vaan yksi napero jonka hoidosta täytyy maksaa:D

Mutta miten muilla? Käykö ikinä mielessä ajatus, että hullua maksaa isot päivähoitolaskut, autot, bensat sun muut, ihan vaan siksi, että pääsee töihin? Kun loppujen lopuksi se lopullinen summa kaikkien menojen jälkeen ei mikään päätähuimaava ole? Onko se kaiken tämän arvoista, vai tekiskö mieli keskittyä hetkeksi vaan siihen kotielämään?

10 kommenttia:

Äiti Seinäjoelta kirjoitti...

Moi!

Minäkin ajattelin että kouluun/eskariin meno laskee hoitomaksuja mutta niiden tilalle tuli aamu-ja iltapäiväkerhomaksut joten samoissa hinnoissa ollaan vaikka ei olekaan päiväkodissa kukaan..

Työnteko on kyllä aliarvostettua Suomessa, varsinkin matalapalkka-alalla. Joku saa lähes samat rahat kuukausittain vain olemalla kotona (tt-tuki, kh-tuki) kun minä joka herään joka aamua töihin ennen kukonlaulua ja lapset tekevät pitkää päivää hoidossa työmatkojen vuoksi. No ainakin kerrytän eläkettä ja työkokemusta ja tuon hitusen veromarkkoja yhteiseen soppaan :) Ja tietty lomat tuntuu lomilta ja viikonloppu on luksusta :)

Onneksi voimme kaikki valita mitä teemme työksemme vai olemmeko kotona ja miettiä taloudellisen tilanteen mukaan. Pakkoa kun ei ole kuin kuolla. Ja toivotaan että joku päivä työnteko on kannattavampaa kuin kotiin jääminen myös rahallisesti!

***

Ihanasti jaksat puuhata lasten kanssa vaikka on niin kylmä. Mukava käydä välillä jossain niin jaksaa taas olla kotona (vaikka lasten mielestä kotona voisi olla aina, myös lomalla).

dibsukka kirjoitti...

Äiti Seinäjoelta: Tosi hyvä muistutus tuo kerhojuttu. Meillä lapsi ei ainakaan ekaluokalla sinne mene (tai niin ainakin nyt suunnitellaan, koskaanhan ei tiedä muuttuuko työtilanne...)

Eläke, työkokemus ja haasteet ne itsenikin ajaa töihin. Toki kotonakin voi asettaa tavoitteita jne. mutta se on erilaista menestyä "kodin ulkopuolella" kuin kotona. Hoksaat varmasti mitä tarkoitan.

Itsestäni tuntuu, että töihin on mukavaa lähteä, siellä tapaa ihmisiä ja saa hetken joskus jopa "omaa aikaakin".

Työnteko on aliarvostettua, mutta toisaalta, ei se kotona oleminenkaan kovin arvostusta nosta.

Liekkö tässäkin sitten se tilanne, että ihminen tehköön sitä mitä parhaaksi näkee, niin itselleen kun perheelleen:)

Maija kirjoitti...

Mun korvaan nappasi kovasti ensimmäisen kommentin pointti, että työnteko on aliarvostettua Suomessa, koska "vain kotona olemalla" saa sen saman rahan.. Mutta eipä tää kotiäitiyskään niin arvostettua ole ;) Ja on jokaisen oma valinta tekeekö töitä vai onko kotona, ei tää aina niin herkkua ole, kun kh-tuella käteen jää hiukan yli 300e/kk, mutta koti on mulle se paikka, missä tällä hetkellä haluan olla. :) Esikoinen on toki vasta 1v2kk, mutta kakkonen tulee huhtikuussa, joten aikaa olla kotona on vielä. Ja haaveena suurperhe, niin niitä vuosia toivottavasti tulee lisää.

Ollaan miehen kanssa kyllä mietitty sitä, että ei oikeasti ole mitään järkeä mun mennä töihin, koska rahaa ei juurikaan jää enempää käteen, mutta kotona vietetty aika kutistuu minimiin ja lasten kanssa ei ehdi olla. Ehkä joskus se töihinpaluu on mullakin ajankohtaista, mutta nyt on mun aika olla kotona, ja olla äiti, kerran ne lapset on vaan pieniä. :)

Ystäväpiirissä myös monta äitiä, jotka eivät missään nimessä halua kotona "nyhvätä" ja se onkin hienoa, että on mahdollista tehdä juuri niin kuin itselle ja perheelle parhaiten sopii :)

dibsukka kirjoitti...

Maija: TOTTA!! Useinhan työtön saa enemmän rahaa kuin kotona lapsiaan hoitava äiti. Surullista.

Sinulla onkin minusta tosi hyvän kuuloiset suunnitelmat. Minä olin molempien lasteni kanssa kotona 2v asti ja yhtään päivää en kadu. Olisin ollut kauemminkin, mutta sain koulutuspaikan jossa oli läsnäoloaika noin kolme päivää viikossa, eli sain olla vielä paljon kotona, mutta samaan aikaa pääsi kouluttamaan itseäni:)

Mammis kirjoitti...

Kyllä se aina niin kirpaisee maksaa päiväkotilasku. Kolmesta ipanasta se on jo melkoinen, vaikka yksi eskarissa onkin. Meilläkin paljon sairastellaan ja silloin harmittaa, kun mitään hyvitystä et saa, vaikka puolet hoitopäivistä olisi poissa. Pidän kyllä työstäni ja haluan sitä tehdä, mutta kääntöpuoli on se kuinka kalliiksi työntekeminen tehdään.

Tasaraita kirjoitti...

Kyllä tuntuu. Joka ikinen kerta kun se postilaatikkoon kolahtaa huokaisen syvään. Päivähoitomaksut on tosi kovat mielestäni ja minua häiritsee se, että niistäkin päivistä pitää maksaa kun sairastaa, kun vanhempikaan ei pääse töihin tienaamaan. Ja miten alas ne rajat on vedetty päivähoitomaksuissa että joutuu maksamaan sen täyden hinnan. Toivottavasti kaksosille tulee päivähoitomaksuun jotain helpotusta ensi vuonna kun ovat eskarilaisia. Oikeastaan odotan sitä aikaa että ovat, koska muistaakseni siinä kohtaa maksetaan vain ns. puolipäivähoidosta kun osa päivistä on sitä maksutonta eskariaikaa. Vai jokohan sekin käytäntö on muuttunut...?
Okei, ei niistä maksuista täysin vielä siinäkään kohtaa pääse eroon, sillä meidän lapset todennäköisesti tarvitsevat koulupäivien jälkeen ainakin aluksi (siis ekaluokan ajan) iltapäiväkerhoa, elleivät reipastu niin että tulevat kaksistaan kotiin.
On se vaan kallista olla työssäkäyvä.

peeäs. Eniten tässä ehkä harmittaa se, että jotkut kotona olevat työttömät vanhemmat vievät lapsensa päivähoitoon ns subjektiivisella oikeudella ja saavat päivähoidon maksutta ja lisäksi saattaa vielä olla niin että heille jää laskujen jälkeen enemmän rahaa käteen kun työssäkäyville!

Aake07n äiti kirjoitti...

Meillä on vain yksi päiväkoti-ikäinen, joten otan kantaa tähän mielenkiintoiseen keskusteluun siitä lähtökohdasta - aivan varmasti eri asia sellaisessa perheessä, jossa on monta päiväkoti-ikäistä. Meidän päiväkoti-ikäisemme on ollut aika paljon sairaana eli poissa hoidosta niiden kahden ja puolen vuoden aikana mitä hän on päiväkodissa ollut (meni hieman alle 2-vuotiaana) - esimerkiksi viime syksynä meillä oli kuusi antibioottikuuria ja sitä vastaava määrä 1-4:n päivän poissaoloja töistä ja päiväkodista. Siitä huolimatta se summa, mitä me maksamme päivähoidosta kuukaudessa (254 euroa) on minusta kuitenkin aika pieni hinta siitä, että poitsumme saa päiväkodissa asiantuntevaa hoitoa alan (alipalkatulta, usein korkeakoulutetulta) ammattilaiselta, saa päivittäin aamupalan&lounaan&välipalan ja vielä erilaisia "virikkeitä", joiden määrä ja laatu varmaan ryhmittäin, päiväkodeittain tai kunnittain aika paljon saattaa kyllä vaihdella. Ainakin minä käytän mielellään tuon rahasumman poitsun päivähoitomaksuun, vaikka hän joinakin kuukausina siellä saattaa ollakin vain 15 päivää sen normi-noin-22:n sijaan. Ei siitä päivää kohden kuitenkaan kovin isoa summaa kerry. Paljon enemmän saattaa jonain kuukautena mennä paljon turhempaankin. Toki riippuu tietysti perheen tuloista (ja muista menoista), kuinka paljon tuo 254 euroa kuussa "kirpaisee", mutta meidän nelihenkisessä pienituloinen+keskituloinen-perheessämme tuo ei kyllä ole tähän mennessä kirpaissut.

dibsukka kirjoitti...

Tasaraita: Eskarilainen pääsee puolella hinnalla, joten helpotusta siis luvassa:)

Minä kuskaan lapsia 6km päähän toisistaan, kahteen eriin paikkaan siis, hoitoon. Meidän lähimmässä päikkärissä kun ei ole paikkoja. Se ärsyttää, koska tiedän, että sielläkin on näitä lapsia joiden vanhemmat ovat kotona... Noh, toisaalta. Kukaanhan meistä ei tiedä mitä siellä kotona olevan vanhemman elämässä tapahtuu. Voihan olla, että perheessä on sairautta tms. Tai että lapselle onkin parempi vaihtoehto se, että hän saa lämpimät ruuat, virikkeitä ja kavereita tarhassa:) Tai, voihan olla, että ns. "virikelapsen" elämässä on kaikki tosi hyvin, mutta vanhemmat vaan tahtoo käyttää etuttaan, veikkaan, että itsekkin käyttäisin ainakin osaksi:D

Aake07n äiti: Noh, ei meilläkään yhden lapsen hoitomaksu kirpaissut, mutta kahden kohdalla sitä jo miettii asiaa erillä tavalla:D Meillä on pahimmillaan ollut niin, että kuukaudessa on tullut 9 hoitopäivää. Siinä kun laskee päivälle hintaa, niin huh! Puhumattakaan tappiosta mitä tekee silloin kun töihin ei pääse:( Toki halvempaahan se on kuin esim. hoitajan palkkaaminen kotiin tms.

Ei minusta hoitomaksu ole paha jos päivät tulee käytettyä, mutta silloin viyttää kun maksaa tyhjästä:( Tosin, kait sitä maksaa muutenkin tässä elämässä turhuuksista;)

dibsukka kirjoitti...

Kiitos viimeisimmästä kommentista NIMETTÖMÄLLE, en julkaissut sitä, koska siinä näkyi bloggerin tunnus ja joku olisi saattanut siitä tunnistaa...

Samoilla linjoilla kanssasi olen!!

emh kirjoitti...

Meillä menee hoitomaksuihin nyt n 360e, kun lapset on 15 päivää kuussa hoidossa. Itse teen osapäivähommia. Näin jää enemmän aikaa lasten kanssa. Jos tekisin kokopäivähommaa, hoitomaksut nousee reippaaseen 500€ ja bensaa kuluu enemmän ja yhteinen aika vähenee. Joten nyt kun lapset ovat pieniä näin on just hyvä!

Ja mukisematta maksan hoitomaksut,tietenkin. Lapset saa hoidon, ruuat ja huomattavasti enemmän/ erilaista toimintaa kuin kotona :)

Vaan tätäpä tämä lapsiperheen arki on, kuitenkin aikas lyhyt pätkä elämästä! :) Jaksamista kaikille kodin, työn, harrastusten ja hoidon välissä suhaajille...