torstai 7. kesäkuuta 2012

Mun aikaa, sun aikaa, meidän aikaa?

Meillä vietetään lasten päivää aina silloin tällöin. Silloin lapset saa päättää mitä kaupasta ostetaan, mitä tehdään ruuaksi, minne mennään ja ylipäätään muutenkin päivän puuhat. Aikuiset ei saa sanoa mitään päivänkulkuun ja koskaan ei ole ollut tarvetakkaan. Tytöt eivät ole keksineet mitään tyhmää, vaarallista tai muuten vaan älytöntä.

Viimeksi tälläistä päivää vietettiin viime viikolla. Kävimme uimassa, leikkipuistossa ja pyöräilemässä. Söimme ruuaksi lihapiirakoita, popcornia ja vesimelonia:D..... Kauppaankin piti päästä, sillä molemmat tytöt halusi uudet lehdet ja jäätelöä:) Siis kaikkea tuollaista lasten mielestä kivaa. Viime kerralla käytiin Hoplopissa ja hampurilaisella, seuraavalla kerralla kuulemma mennään Liikennepuistoon ja torille ostamaan kirsikoita.

Minä otan "omaa aikaa" silloin kun painelen ulkoilemaan, harrastamaan, kirppareille, kaverin kanssa kahville tms. Semmoisia "mun juttuja".

Mies ottaa omaa aikaa lähtemällä ajamaan rc-autolla, crossilla tai remppailemalla edellämainittuja omassa piha"huoneessaan".

Oma aika, harrastukset ja sellainen "mun juttu" on elintärkeää. Elämässä on pakko olla jotain omaa niin, että saa hyvän mielen itsensä kautta. Moni äiti saattaa ajautua siihen tilanteeseen, että unohtaa omat tarpeensa ja elää lapsien kautta. Noh, liekkö vikaa siinäkään jos homma pysyy kurissa, mutta mitä se ihminen tekee sitten kun lapset kasvaa? Voiko ihminen saada rehellisesti hyvän olon jos elää muiden kautta, ei itsensä? Tätä ei saa sekoittaa siihen, että haluaa asettaa lapset etusijalle ja elää hetken mukaan. Jokaisessa elämänvaiheessa olisi silti hyvä olla sitä "omaa aikaa, aikaa itselle".

Noh, tänään meillä oli miehen kanssa "meidän päivä". Käytiin ulkona syömässä ihanaa poroa kunnon lisukkeineen. Käveltiin kaupungilta siltojen kautta Tuiraan ja juteltiin maailman menosta. Nollattiin päätä käymällä 3D elokuvissa ja tullessa ostettiin Makuunista hirveä määrä karkkia tytöille tulijaiseksi. Siis siellähän on niitä ihania vaahtokarkkimaisia jäätelötuutteja, sieniä, ym.

Oli ihanaa tulla kotiin kun oli saanut olla hetken kaksin.

Mitä sinä teet kun haluat omaa aikaa? Mikä on sinun "mun juttu". Saatko omaa aikaa tarvittaessa?


7 kommenttia:

Laura/NauravaNappi kirjoitti...

Omalla ajalla ompelen, katson sarjoja ja kudon samalla. Joskus käyn lenkillä tai jumpassa. Saan omaa aikaa oikeastaan aina halutessani. Mies ottaa omaa aikaa lähtemällä frisbeegolffaamaan, mutta ottaa monesti lapsen rattaissa mukaan, jotta minäkin saan omaa aikaa ommella. Näin hyötyy kummatkin, kun Veeti pystyy harrastamaan lapsi mukana, mutta ompelu alle 2v:n kanssa ei oikein onnistu :)

Ciacy kirjoitti...

Oi kuinka ihania pàivià lapsille tuollaiset lastenpàivàt ovat. Mulle ei ole tullut mieleenikààn tuollaisen jàrjestàminen, mutta pidànkin tuon mielessà, kunhan tuo pikkuisempikin vielà vàhàn kasvaa :D

dibsukka kirjoitti...

Laura: Nuin sen kuuluu mennäkkin. On tärkeää, että lapset otetaankin mukaan arkisiin touhuihin:)

Ciacy: Voi suosittelen mielelläni lastenpäivää. Aikuiset ajattelee usein, että lapset tarvitsee hirmuiset sirkushuvit ollakseen tyytyväinen, mutta eihän se niin aina ole. Ne pienetkin jutut, nekin tuntuu suurille kun niistä saa itse päättää:)

Merlina kirjoitti...

Oon ehkä vähän "säälittävä", kun mulla ei ole omaa aikaa. Varmaan voi kahden käden sormilla laske ne kerrat kun oon tämän 11 kuukauden aikana tehnyt jotain omia hommia (pois lukien tietenkin jokapäiväiset päivä unet, mutten koe niitä omaksi ajaksi). En vain osaa lähteä mihinkään ilman lasta ja toisaalta mieheni ei siihen edes mitenkään kannusta :/ Sanoo kyllä, että mun pitäisi tehä omia hommia. Noh ehkä mä jopa tämän kesän aikana saisin keksittyä itelleni sen oman jutun ja ajan :)

dibsukka kirjoitti...

Merlina: Ihan vaikka yksin kävelyllä käyminen tekee hyvää. Silloin kun mun tytöt oli vauvoja, niin en minäkää omaa aikaa olisi osannut ottaa ellei mies olisi sanonut, että mene hetkeksi ulos tai ottanut vauvaa mukaansa mummolaan ja sanonut "ole hetki yksin".

Sinulla on nyt tuo vaihe, mutta kun lapsi kasvaa, asiat muuttuu:)

Doris kirjoitti...

Hei!
Ihanalta kuulostaa tuo lasten päivä; täytyy kokeille pian! Meillä(kin) tytöt varmasti rakastaisivat ajatusta ... veikkaan että päädymme uimaan, leipomaan, leffan vuokraukseen ... kaikki sellaisia mistä itsekin ilahtuu!
Itse saan omaa aikaa lähes aina ja ilman nurinoita aina kun sitä pyydän. Mies on siinäkin mielessä aarre. Jos oma aika on mitä tahansa liikuntaan liittyvää, mies kannustaa aina lähtemään.
Miehen oma aika taitaa vierähtää xboxilla rallia ajamassa tai sitten jossakin näyttelyssä jonkun kaverin kanssa. Tai sitten hän rakentaa jotakin uutta kotiin/pihapiiriin.
Olemme aikamoisia kotihiiriä kaikki; ihan parasta on viettää vapaapäivää koko porukalla kotona ja tehdä jotain kivaa yhdessä!
Ai niin, tuli vielä mieleen että pitäisi alkaa tyttöjen kanssa harrastaa sellaisia äiti-tytär päivä, aina yksi tyttö kerrallaan. Siitä haaveilen. Onko teillä sellaisia?
Iloa,
Doris

dibsukka kirjoitti...

Doris: Äiti-tytär päivä, voi kyllä.

Nuorimmaisen kanssa yleensä askarrellaan rauhassa, käydään kävelyllä tai muuten vaan oleskellaan. Viimeksi käytiin kaksin mäkillä hampurilaisella, lelukaupassa, kirpparilla ja puistossa.

Esikoisen kanssa karataan uimaan, leffaan tai ihan vaikka pyöräilemään.

Ne hetket taitaa olla tärkeitä, ainakin lapset rakastaa niitä!!