perjantai 2. marraskuuta 2012

Juhlittu ja jahkattu: Päiväkirja merkintää...

Eilen päästiin Halloween juhliin, voi kuinka siellä olikaan jännä kummituskäytävä, ihana buffet ja huiseja pukuja. Viikko on käyty tyttöjen kanssa keskustelua: Mä haluan olla Monster Highin Dragulaura, eiku kummitus, eiku Liisa Ihmemaassa, eiku noita, eiku.... Eiku mää haluankin olla taas kissa. Tässä vaiheessa oli suunnitelma, että esikoinen on Liisa Ihmemaassa ja nuorimmainen pupu. Noh, sitten suunnitelma muuttui, että esikoinen haluaakin olla vanha tuttu kissa ja nuorimmainen on noita... Noh sitten päätettiin: Pupu ja Kissa:) Molemilla oli pukuun vielä pörrösaappaat, esikoisella mustat ja nuorimmaisella vaaleat. Minä olin ennustajaeukko, aioin olla noita, mutta näemmä minulta tuo "eiku piirre" on peritty:D Tosin sekin saattoi vaikuttaa asiaan, että kun olin tekemässä noitameikkiä, niin nuorimmainen ihmetteli "äiti, ootko sää lähdössä töihin"...
Halloween höpinöiden lisäksi viikko on mennyt arkeen palaamisen totuttelussa. Nuorimmainen oli keskellä viikkoa ekaa kertaa mummin luona yökylässä. Minua jännitti, tyttöäkin kuulemma leppäkertun verran, mutta hyvin meni.

Tänään tuntui sille, että jos kohta ei ala viikonloppu, niin alan kirkumaan. Väsymys näkyi tänään lapsissakin ja tänään kiusasin tyttöjä, että jos kitinä ei vähene, laitan heille margariinia kainaloon...

Mulla on tapana käyttää ilmaisua "menee hermot" aika usein. Jos joudun sanomaan jostain asiasta usean kerran, niin sanon, että menee hermot ku pitää jankuttaa. Tai että menee hermot kun ette kerää noita jne.. Tänään sanoin tytöille "jos ette lopeta tuota riehumista, niin mulla menee hermot". Esikoinen totesi lauseeseen: "mitä se enään haittaa, sullahan meni hermot jo silloin ku ei haluttu siivota omia huoneita. Tuoksahtaa vissiin heikolle auktoriteetille. Taidan olla vähän lepsu äiti, mutta toisaalta huomannut senkin, että huumori korvaa räyhäämisen. En minäkään tykkäisi, että joku koko ajan paasaisi jostain.

Noh, huoneet kuitenkin tuli siistiksi, hermot säästyi ja nyt vihdoin pääsee lepäämään. Olen lasten kanssa yksin kotona, mies on "tallilla". Herkuteltiin illalla ja katsottiin elokuvaa. Koitettiin saada kookospähkinä auki ja todettiin, että ehkä isi haluaa avata sen. 

Huomenna on minun vuoro nukkua pitkään, aaaah. Sitten ulkoilua, kunnon lihapadat kiehumaan ja illalla kauhuteemaa. Hyisevän hirveää Halloweenia teille. Onko teillä vielä lunta? Oulussa on ihan musta maa.

7 kommenttia:

jarna kirjoitti...

Aika hyvä kommentti, lasten suusta se totuus tulee :D

Hyvän mielen postaus! Kiitos :)

dibsukka kirjoitti...

Tyttöjen suusta tulee sellaisia juttuja, että välillä tiukkakin tilanne menee räkänä nauramiseksi:D näitä on kiva laittaa muistiin, että saa sit mummuna muistella.

Mari kirjoitti...

Mulla menee kanssa usein hermot :D. Kuulosti siis kovin tutulta. Meillä tyttö ei ole siivonnut huonettaan kahteen viikkoon, yleensä viikonloppuisin on siivous (viime viikonlopun oli isällään, ni meni jotenkin ihan ohi). Huoneessa on siis kaikki mahdollinen levällään ja veikkaan tälle ja huomiselle paljon hermojen menetystä, sekä äidille että tyttärelle ;D.

Nipsu kirjoitti...

Söpöt halloween-asut tytöillä!
Mulla kans "menee hermot", kohtuu usein. Mun pikkuveljellekin joku sitä joskus on hokenut kun se pienenä paasas ympäriinsä, että "mulla kyllä nyt tulee hermo" :D
Meillä Pirkanmaalla oli lunta, mutta nyt ruohikko vihertää niin nätisti että! *kyynel*, kaikki näytti niin paljon kauniimmalta lumipeitteessä... Nyt sataa vettä, blaah.

dibsukka kirjoitti...

Meillä nuorimmainen sanoo "mulla pääsee hermo" jos vaikka pudottaa hammastahnaa lattialle, heh:/

Amy kirjoitti...

On tullut eräät kerrat mainaistua, että "nyt menee äitillä hermo"... :-)

Mutta ei se mitään, olin tänään kieltänyt keskimmäistä (5v) ensin avaamasta telkun (koska oli ruoka-aika), menemästä tietokoneelle (päivän kiintiö jo täynnä) ja pussaamasta vauvaa suulle (sovittu, että poskelle)... Johan aloitti neiti sellaisen saarnan, että "täällä talossa ei saa sitten tehdä mitään, ei saa kattoa telkkua, ei pääse koneelle, ei saa pussata....nyt menee hermo! " Se tuli niin pikkuvanhalla äänellä, että räjähdettiin miehen kanssa nauramaan. Lopuksi nauroi sitten jo neitikin. Pisti miettimään... ;-)

Maa musta täällä Etelä-Pohjanmaallakin, harmi!

dibsukka kirjoitti...

Amy: Hehehe, varmasti huippu tilanne.