maanantai 28. toukokuuta 2012

Miten tässä nyt näin kävi...

 Ei siitä ole kauaa kun bloggasin vanhan puhelimen tuunaamisesta. Kuinka tykkäsinkään puhelimestani. Kunnes... mieheni meni ostamaan itselleen uutta puhelinta. Myyjä esitteli ihanan iPhone 4s ominaisuuksia ja kertoi miten se eroaa esim. N8 puhelimesta. Mies oli jo päättänyt ostaa puhelimen mustana ja kehui sen maasta taivaaseen myyjän kanssa kilpaa.
Pyörittelin silmiäni myyjän myyntipuheiden aikana ja mietin, että ei se voi olla niin ihmeellinen...

 Kaikki sujui hyvin siihen asti kun myyjä antoi puhelimeen käteeni. Kokeile, kokeile kameraa, katso valikkoja, huomaa netin helppous, huomaa sovellukset. Katso, ihmettele...
En melkein tunnistanut ääntä joka sanoi "onko näitä valkoisena varastossa heti saatavilla?" Siinä vaiheessa mies jo piteli pussissaan omaa mustaa ihanuutta. Ja kun kuulin myyjän vastaavan, että on, niin sanoin "minä otan sen".
 
Noh, siinä ne on. Kaksi kaunokaista ja voi, se on ihana. 

On se taas paikan löytänyt...

Tyhjentelen puhelimeasta kuvia koneelle ja muistin hauskan otoksen. Tuolla märässä mullassa, tukilankojen alla oli kissalla hyvät tirsat. Liekkö ikävä kesää vai mikä:D

Wilmalla on hassu tapa ängetä ahtaisiin paikkoihin. Jokainen laatikko, pussukka, tms. pitää tutkia ja testata, että mahtuuko sinne. Voi rakkaus:)

Lempipaikka...

 Eilen juteltiin tyttöjen leikkimökistä. Katsotaan seuraavaksi minun uutta kesäpaikkaa.

 Olen aivan täpinöissäni. Yksi unelmani on käynyt toteen. Minulla on ikioma kasvihuone. Siellä kasvaa kivoja juttuja ja tilaa jäi yhteen nurkkaan pienelle pöydällekkin. Tosin voinee olla, että kun kasvit leviää, niin pöytäkin siirtyy ulos. Kalusteet ovat meidän vanhoja, ne ovat olleet mieheni ja minun ensimmäisen kodin terassilla. Sen jälkeen marinoituneet varastossa ja vähän siellä täällä. Nyt ne saivat oman paikan. Hih, muistan vieläkin mille tuntui istua nuissa uutena, siitä on aikaa.
 
Saimme viime kesänä aloitetun nuotiopaikankin viimeisteltyä kun hankimme kaksi penkkiä ja veimme maata pois. Raivasimme vähän pensaita ja purimme lähellä olleen lehtiroskiksen. Kasvihuoneen taakse jää pieni mansikkamaa ja pari tänään valmistunutta kasvatuslaatikkoa. Kasvihuoneen vasemmalle puolelle jää viinimarjapensaat ja kun tuossa penkillä istuu, voi haistaa ilmassa herukan tuoksun.
Tuolla on niin ihanaa istuskella kahvia hörppimässä ja upottaa sormet multaan.
Viime aikojen kirppislöytöjäkin on kasvihuoneeseen päässyt. Paljon on kesken, kasvihuoneeseen on tulossa hyllyjä ja vaikka mitä, mutta nyt en mieti niitä. Pieni kasvihuoneeni on silmissäni täydellinen.
Kukkia kaupasta, omat kasvatukset on pahasti vaiheessa... Laatikko kirpparilta.
Löysimme tontin rajalla kulkevasta ojasta ihanan sammaleisen kiven. Miten voikin olla nuin kaunis? Runkoruusun iso saviruukku kirppikseltä.
Ihanaa aikaa. En malta odottaa, että näen kasvien edistymistä. Kasvaako tomaatti, tuleeko kurkkua. Päästäänkö napsimaan sokeriherneitä tai tuleeko mansikkaa.
Kävin yksi päivä Oululaisessa pikku puodissa joka myy vanhoja rakennustarvikkeita, vanhoja kalusteita ja muuta kivaa vanhaa tavaraa. Menin hakemaan ostamaani tuolia ja näin hyllyssä vanhan pullokorin. Kori päätyi nyt kukkapurkkien laatikoksi, mutta siitä on suunnitteilla ihan muuta. Jos liike kiinnostaa, niin se löytyy TÄSTÄ. Tuolista sitten toiste...
Niin, nyt taitaa olla virallisesti jo maanantai. Meni myöhään kun istuimme nuotiolla ja nautimme Suomen kesän kauniista alusta.

Ihanaa alkanutta viikkoa!!!

lauantai 26. toukokuuta 2012

Leikkimökki...



Se on valmis!! Tai no ikkunalauta ei ole paikallaan ja terassilta puuttuu lyhdyt... Mutta se on valmis. Nyt tekstin alla pieni ruusupensaan alku. Istutan lisää nyt kun talon ympärillä ei enään tamppailla. Ruusussa on valkoinen kukinto ja se sopinee mökin pihaan ihanasti. Tuoksuukin hyvälle. Päivät menee pihalla puuhaillen, tai no, pihalla ja mun uudessa lempipaikassa joka ei ole leikkimökki.... Mutta siitä lisää toinen päivä.
 Pikkuisen verhojen ompelua...
Tuunauksia ja vanhoja löytöjä. Mitä lie hyllyihin päätyy, tytöt päättää. Naulakkoon tulossa pikkukokkien patalaput ja kinttaat. Ehkäpä essukin?
 
 Kirppislöytölokerikko  päätyikin kynäpurkiksi..
Valkoisessa rottinkikorissa exrta yllätys. Uusia leikkiastioita, leikkiruokia, vihkoja ja paperia piirtelyyn.
Ja tälle siellä näyttää. Sängyn patja taitettiin sohvamaiseksi. peittää hieman ikkunaa, mutta on ihanan pehmeä nojailla ja turvallinenkin. Pöytä ja tuolit löysin 10€ kirppiksellä. Olivat puunväriset. Maalia päälle ja kyllä kelpaa.
Ei mennyt kauaa kun kori tyhjeni ja leikit alkoi. Vielä on hienosäätöä ja hipistelyä, mutta ne ehtii. Tykkään. 

keskiviikko 23. toukokuuta 2012

Tuunausta...

Löysin joku aika sitten kirpparilta tuollaisen ruskean naulakon eurolla. Väri on kamala, mutta malli ihana.
Päätin tarjota naulakkohyllylle kodin, mutta tiesin jo ennen kassaa, että tuollaiseksi se ei tule jäämään. Paikka sille tulee olemaan leikkimökissä.
Ja koska meillä on täällä leikkimökin remontti menneillään, niin nyt oli hyvä aika tuunata hylly.
Aika karkki väri, vai mitä? Samaa väriä tulee olemaan myös leikkimökin pöytä. Tuolit on valkoiset, joten ihan ei mennä pinkkilinjalla... Pöytä ja tuolitkin on siis maalattu, mutta ne odottaa kasaamista. Meidän leikkimökissä on lattia pinnoitettu muovimatolla. Yöks, hirveä. Revin tänään yhden kulman auki ja huomasin muovikamaluuden alla ihanan vaalean puulattian. Huomenna selviää, että onko koko lattia kauttaaltaa siistissä kunnossa, jos on, niin puulattia saa välittömästi ihanan valkoisen maalipinnan. Ja jos se on kärsinyt, niin sitten ei auta kuin laittaa uutta pintaa. Nyt pitäisi löytää vielä jostain pari räsymattoa.
 Muistatteko TÄMÄN? No nyt se vidoinkin saa jatkoa. 
Olen keräillyt kirppareilta kehyksiä je peilejä aina ohimennen ja nyt sain nekin kaikki maalattua. Vielä kuvien tulostus, naputtelu seinään ja valmista.

Voi, olisi niiiin paljon kirppislöytöjäkin. Nyt on ollut niin tohinaa, että en ole ehtinyt kuvaaman niitä. Pihanlaiton, remontin, ym. kiireen keskellä aloitin taas kirppispöydänkin. Raahasin tänään monta pussia vaatteita myyntiin ja lisää olisi lähdössä heti kun vaan saan aikaiseksi hinnoitella ne.

No, en valita. Rakastan tätä kun on kaikkea kivaa tekemistä:)

tiistai 22. toukokuuta 2012

Nyt se on vihdoin mullakin!!

 Nimittäin Mekkotehdas kirja. Niin kauan tätä kuolasin teillä muilla, että päätin ostaa oman.
Ja kannatti!! Kirja on i-h-a-n-a. Sormet syyhyää päästä mekkokankaiden kimppuun ja olenkin mielessäni jo tehnyt näistä ohjeista ainakin puolet.
Tosipuheessa en ole ehtinyt vielä tekemään mitään. Päivät vierähää pihalla ja illalla olen niin poikki, etten jaksa muuta kuin oikoa kinttuja kilpaa kissan kanssa.
 Tämä kirja on kyllä niin inspiroiva, että melkeinpä alan toivomaan sateista kesää.
 Ja voi kuinka ihastuneena tytötkin on kirjaa selailleet. Tilauksia satelee sieltä suunnalta...
Oih ja voih. Niin ihana!! Minä löysin kirjan TÄÄLTÄ ilman postikuluja, joten jos joku ihastui, niin se taisi olla edukkainkin paikka.
Kuin taikaiskusta samaan aikaan kirjan kanssa kotiutui näitä ihania kanttinauhoja ja muitakin nauhoja. Kuin tehty mekkoihin.
 Sitten taas pikkuisen kankaita... Ihana harmaa-vaaleanpunainen omppu on Ixatin kangaskaupasta. Ihana, niin ihana kauppa. Pinkit omput Suomen puolelta, hyvä minä!!
 Kotimaasta nämäkin...
 Ja vasemmanpuoleinen tästä, mutta oikeanpuoleinen kangas Ixatin.
 Niinkuin tämäkin...
 Ja tämä...
 Nämä Facebookin kangaskirpparilta...
 Nämä kotolaisista kaupoista...
 Niinkuin nämäkin...

Pahoittelen tummia kuvia. Olen ihan poikki tämän päivän puuhasteluista. Voi kuinka leikkimökki alkaa näyttämään omalle. Ja kalusteitakin on maalattu oikein urakalla:) Lähden leikkelemään takkikaavaa ja sitten leffan kimppuun. Äh, unohdin näemmä muuten kuvista omppukankaan takkiin ja samaan suunnitelmaan tarkoitetun supersuloisen fleecekankaan. Noh, olihan tuossa jo.

maanantai 21. toukokuuta 2012

Lähdetäänkö jätskille?

Äiti, koska sää teet mulle sen kissamekon jossa kissa menee jätskille? Se kissa on niin ihana, että mullakin tekis mieli mennä jätskille. Äiti sit kun on niin kuuma, että tarkenee mekolla ulkona, niin mennäänhän jätskille sinne torille jossa on puluja. Syödään tötteröt ja mulla on päällä se mekko. Äiti sanookohan se jätskikioskin myyjä, että hih, sun mekossakin on jätskikiska? Äiti tykkääkö kissat jäätelöstä? Voitasko me ottaa kissatkin sinne torille. Jos ne ei tykkää tötteröistä, niin ainakin niillä on mukavaa kun saava katsella puluja... Äiti pelkääköhän ne pulut sitä mekkoa kun linnut ei tykkää kissoista. Tai ehkä jotkut linnut tykkää, mutta ne ei vaan ymmärrä, että ei kissa niitä ilkeyttään syö, kissalla on nälkä. Äiti miksi kissa syö lintuja kun niillähän on purkkiruokaakin? Äiti, onko kissojen purkkiruuassa linnunlihaa, niinku vaikka harakkaa?
Tämmöisten juttujen siivittämänä syntyi jäätelökioskikissamekko. Hih, son ihana ja mietin, että enkö mä voisi tehdä itsellekkin tuollaisen?

sunnuntai 20. toukokuuta 2012

Retkellä...

Me ollaan tänään oltu eväsretkellä. Matkaa retkipaikkaan noin 80km. Tai no tullessa se verran, mennessä reilut 110km kun mieheni kanssa oltiin sitä mieltä, että ei navigaattori osaa mitään kertoa, vaan kyllä me itse tiedetään reitti paremmin:D (miten niin me ollaan oikea kunnon jääräpariskunta, navissa tarkat koordinaatit ja silti epäillään...)
 Meidän retkipaikka oli ihana. Ilma suosi, kaikki olivat hyvällä tuulella. Mahtava päivä.
 Me käytiin kävelyllä metsässä. Kiivettiin tuollainen pikkuinen mäki ylös...
 Ja saavuttiin piiitkälle riippusillalle.
 
Alla joki...
Hienot maisemat...
Myönnän, että pikkuisen riippusilta pelotti. Se heilui ja huojui ja osa askelmista näytti sille, että putoamme alas yhdelläkin väärällä liikkeellä:D
Lasten mielestä silta oli supersiisti!! Kuuleman mukaan tämä silta on Suomen pisin puinen riippusilta, mutta en ole tarkistanut asiaa. Oli se pisin tai toiseksi pisin, näkemisen arvoinen se ainakin on.
 Metsässä kirmailun päätteeksi kauhea nälkä. Autosta herkkueväät esille. Eväitä syödessä alkoi ripsimään vettä. Olimme valmiita lähtemään kotimatkalle ja hyvä niin.
Hetken ajettua taivas repesi ja vettä tuli kaatamalla. Tykkään kuunnella sateen ropinaa. Auton kattoikkunasta näki pisaroiden määrän ja jotenkin se tunnelmallinen ropina sopi hetkeen täydellisesti. Onneksi minä ajoin menomatkan, niin tulomatkan sainkin haaveilla:)