perjantai 5. huhtikuuta 2013

Siis mikä näky???

Meillä oli tänään rakenneultra. Pikkuinen kasvaa huimaa vauhtia, ihan niinku pitääkin. Vahvistuneista potkuistakin tuntee, että pikkukaveri on kasvanut viikko viikolta.
 
Rakenteet, mitat, kaikki on hyvin. Olen aivan sanoinkuvaamattoman helpottunut. Ainut miinus käynnissä oli, että ultraaja haluaa tutkia rv33 istukan asentoa uudelleen, sillä nyt se on synnytyksen kannalta vähän väärässä paikassa. Ultraaja kyllä sanoi, että normaalisti asento muuttuu kohdun kasvun myötä, joten varotoimenpide tämäkin. Huoli pois.
Sanottiin ultraajalle, että jos vauvan sukupuoli näkyy, niin sen saa sanoa.
 Ultraaja kertoili vauvan rakenteista, jutteli, että tuossa näkyy sormet. Tuossa se nyt heiluttaa käsiä, tuossa näkyy pippeli, tuolla varpaat...
 Kuunneltiin hymyssä suin ja katseltiin vauvan touhuja. Yhtäkkiä, pienellä viiveellä mies kysyy "siis mikä näky".... Ultraaja siirtää laitetta ja näyttää "niin tuossa on pippeli"...
Eli väärään meni nyt tämän äidin veikkaus. Ultraaja kovin vakuuttavasti totesi, että poika massussa on.
Hippusen on pasmat sekaisin. Sukupuolelle on aivan sama, haluan lapsen, en tiettyä sukupuolta. Mutta myönnän, että olin jotenkin ajatellut, että kahden tytön jälkeen tämäkin vauva on varmaan tyttö. Toisaalta etenkin viime päivinä on ollut poikaolo. Kiitos nuiden vaihtelevien tunteiden takia ultra jännitti niin paljon, että en meinannut housuissani pysyä:D

Ultra ei ole 100% varma. Voihan se olla, että tyttö tämä sittenkin on, mutta näin kyllä pippelin niin selvästi itsekkin, että taitaa olla aika alkaa tutkimaan täysin uutta maailmaa. Poikien maailmaa. Hih, jännää.

Kiitos näiden loistavien uutisten, on viimeinen tunti kulunutkin klik klik klikkaillen. Vauvan hyvinvoinnin kuultuamme suuntasimme miehen kanssa ultran jälkeen kaupungille tekemään pari vaatehankintaa tulevalla minille. Kuvien vaatteet taasen on Elloksen alekoodi hankintoja ja seuraavaksi lähden kurkkimaan mitä Next tarjoaa pikkuisille pojille

Tajusin juuri, että mulla ei ole mitään pojille sopivaa kangastakaan, joten voi postisetä raukkaa, kohta alkaa paketteja virtaamaan. Oikeasti kyllä pitää pysyä maltillisena ja revitellä vasta sitten kun vauva syntyy ja kaikki todella varmistuu. On tämä niin jännää, voi että.

Ja joo joo, ei vauvoja tavaran tai vaatteiden takia tehdä, eli iloitaan me kyllä muutenkin kuin shoppailemalla!

30 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Oii, pikku-ukkeli! Ihanaa :) Leppoisaa odotusaikaa :) Ja kiitos pirtsakasta ja lämminhenkisestä blogista.

Ilona kirjoitti...

Jotenkin veikkailin, että poika teille voisi tullakin:) Kivaa!

dibsukka kirjoitti...

Kiitos:)

Wiltsu kirjoitti...

Voi että, aivan ihanaa! Varmasti kiehtovaakin päästä katsomaan pieniä vauvajuttuja pojalle :)

dibsukka kirjoitti...

Wiltsu: Onhan se vaihtelua:D

-Essi- kirjoitti...

Onnea onnea hyvin menneestä ultrasta ja poikalupauksestakin!
Mulla on ollut aina sama ajatus että kun on nämä kaksi poikaa niin jos joskus kolmannen saisi niin olisi se aika varmasti poika myös :) Ei sillä, mukavia ihania pojat on :)

dibsukka kirjoitti...

Kait se menee jo vanhasta tottumuksesta tuollainen ajatus:)

Amy kirjoitti...

jep, on se rikkaus, kun saa tutustua kahteen niin erilaiseen maailmaan. Nimimerkillä yhden pojan ja kahden tytön äiti.

ps. onnea hyvistä kuulumisista!!!

dibsukka kirjoitti...

Mun on silti pakko sanoa, että oon vähän epäileväinen näiden ultrien suhteen. Joku osa minusta edelleen pitää kaikki vaihtoehdot auki :D

Laura/NauravaNappi kirjoitti...

Meillä sama ultra edessä parin viikon päästä ja kovasti toivoisin, että saisin sukupuolen tietää. Meillä ensimmäinen on poika niin tietäisi, että ostaako jotain tyttömäisempää vai meneekö pojan vaatteet toisellekin tulokkaalle :)

Chef kirjoitti...

Oi, onnea hyvistä ultrakuulumisista, sekä sukupuolen selviämisestä, vaikka sitä vähän vielä "epäiletkin" :D

Nyt, kun teille tulee ylimääräinen ultra, pääsette varmaan kurkkaamaan sen sukupuolenkin uudemman kertaa :)

Meidänkin pikkuista ultrataan vielä pari viikkoa ennen LA:ta, jolloin saan sitten toivottavasti vielä varmennuksen rakenneultran sukupuolilöydökseen. Täten ehdin sitten vielä kaupoille hakemaan uutta vaatetta, mikäli rakenneultran sukupuoliveikkaus onkin mennyt päin honkia :D

dibsukka kirjoitti...

Oletteko Chef jo käynyt ultrassa? Vai oliko se nyt lähiaikana tulossa?

Minäki mietin samaa, että jos pippeli katoaa seuraavaan ultraan mennessä, niin hyvin ehtii vielä mekkokaupoille:D

Tosin mihin se nyt sieltä häipyis, napanuorakin näky lähellä ja kolme kertaa katsottiin haarukset:D

Anonyymi kirjoitti...

Ihanaa! Mut rakenneultraan ei kannata luottaa... ehkä siihen rv 33 ultraan paremmin tai myöhemmin. Muutamalla kaverilla on mennyt joskus sisustus yms. uusiks vauvan synnyttyä, kun luotti sokeasti rakenneultran sukupuoliveikkaukseen. :D

dibsukka kirjoitti...

Totta:) minäkin aion maalata vasta sitten kun vauva syntyy.

Iida kirjoitti...

Onnea! Tuttu tunne tuo kun saa tietää sukupuolen, mutta 100% ei uskalla luottaa. Kyllä sitä jännitti vauvan syntymään saakka, että onkohan ultra pitänyt paikkansa kun oli siihen tiettyyn sukupuoleenkin jo niin asennoitunut. Tervetullut, odotettu ja rakastettu olisi ollut yhtälailla vaikka olisikin ollut tyttö, poikaa kun luvattiin. Poikahan sieltä sitten tuli, on se vaan jännää!

Tarkkasilmä kirjoitti...

Meillä kysyttiin vasta kuopuksesta kumpi on tulossa ja oli niin selkeä pippeli ettei voinut erehtyä :D esikoisen vehkeet näin kans ultrassa,mutta sitä ei kysytty. Harvemmin ne pippelit pois kasvaa ennen syntymää jos ne kerran on jo nähty,mutta niin vain serkkupoika olikin tyttö...ja tämä 1990-luvulla.. Onnea loppu odotukseen,poikien maailma on ihana!! (Mä en varmaan osais ollakaan äiti tytölle :D)

Terkuin Anu, pojat -11 ja -13

Mimmu kirjoitti...

Ihanaa! Pojan ja tytön äitiniä voin sanoa, että heillä on ihan oma maailmansa jo ihan pieninä vaikka meillä melko sukupuolineutraalisti kasvatetaankin. En esim. tiennyt että poikavauvan kiveksiä pitäisi seurata :D Muistan kun Valo syntyi, emme siis tienneet sukupuolta etukäteen, kuinka samoin tein piti päästä ostamaan jotain poikamaista, kun kaapissa olevat vaatteet ja tarvikkeet tuntuivat niin tytön jutulta, vaikka ne olisivat olleet valkoisia. Onnea vielä kerran!

Elli kirjoitti...

Onnea tulevaan :)

Ihana tuo ruokalappu!

Poppana kirjoitti...

Mulla jossain ylimääräisessä ultrassa näytettiin kuva, ikään kuin vauva olisi istunut lasin päällä. Ei siitä sukupuolesta voinut erehtyä. Olin ultran jälkeen aivan sekaisin. Kuitenkin siihen mennessä, kun vauva syntyi, olin ehtinyt tottua poika-ajatukseen. Jos sitten olisikin tullut tyttö, se olisi varmasti ollut uusi "järkytys".
Ja hyvin on reilussa kolmessa vuodessa äitikin oppinut tunnistamaan eri traktori- ja automerkit. Meidän poika on kyllä sellainenkin hali-poika, että enemmän on hakeutunut äidin läheisyyteen kuin tuo esikoistyttö.
Joten huoli pois ja onnellista odotusta!

dibsukka kirjoitti...

Kiitoksia ihanista kommenteista. Näemmä linjoilla on muitakin epäilijöitä. Aikoinaan en millään meinannut uskoa tyttölupaustakaan vaikka koko ajan itse tyttöä ajattelin.

Esikoisesta ei edes sukupuolta kysytty. Miten sitä silloin malttoi olla:D

mepudi kirjoitti...

Meillä kaksosten odotuksessa ensmäisessä rakenneultrassa kahteli,että joo-o kaks tyttöä siellä onpi,nooh mentiin seuraavaan ultraan(kaksosten kohalla oli usempi ultra) niin ultraaja rupes kakostelemaan,että kahta tyttöökö teille veikattiin,et hän kyllä ei nää kun yhen tytön ja yhen pojan =) Ja tyttö ja poika sitten tulikii..

Anonyymi kirjoitti...

Ihana, että kaikki hyvin :) Meillekin on kahden tytön jälkeen tulossa nyt poika. Itsekin olin kuitenkin epäileväinen vielä r-ultran jälkeen, mutta kävin myös 4D:ssä (muiden syiden kuin sukupuolen takia) ja sielläkin niin varmasti katsoi pojaksi, että olen alkanut uskomaan.

Ja tein myöskin alkuvuodesta Nextille ison "poikatilauksen" + aika paljon myös aleostoksia jo jemmannut ;) Kivaa vaihtelua pukemiseenkin, kun nuo tyttömäisemmät vaatteet on jo osittain kahdella olleet, niin tuntuvat jo niin "nähdyiltä".

Toivotaan nyt tietysti vaan, että kaikki menee hyvin loppuun asti, meillä ja teillä!

Sumppila Veksi kirjoitti...

Kiva kuulla että ultrassa oli kaikki hyvin! Meillä on kaksi tyttöä ja nyt veljeni sisko odottaa poikavauvaa. Olen aivan innoissani tutustumassa pikkupoikien maailmaan! Väkisin vaateliikkeissäkin meinaan kävellä sinne tyttöjen osastolle ostamaan kummipojalle vaatteita! :)

Olen pitkään lukenut ihanaa blogiasi, mutta nyt omaa blogia pitäessä tajunnut, kuinka kivaa o,n kun joku jättää kommenttinsa! Mukavaa odotusta ja kevättä!

Minishow kirjoitti...

Ihanaa saada toisenkin sukupuolen edustaja! Ja onpa söpöjä vaatteita <3

Nonnukka kirjoitti...

Voi teille tulossa vauveli, ihanaa ja onnellista odotusta! Söpösiä vaatteita!

Vera kirjoitti...

Oi, onnea pienestä pojasta <3

Susanna kirjoitti...

Onnea pojasta! Ihanaa kun saatte tutustua poikienkin maailmaan. Oletteko kertoneet isosiskoille kumpi tulee? Toivoivatko he erityisesti pikkusiskoa tai -veljeä?

Meillä kävi vähän samalla tavalla, että oltiin ihan varmoja, että tuleva vauva on tyttö ja kun rakenneultrassa sitten sanottiin, että pippelihän täällä näkyy, niin ei meinattu uskoa. Toisaalta nähtiin kyllä itsekin ne sukukalleudet aivan selvästi, että eipä siitä voinut paljon erehtyä. Se on kumma miten sitä silti jäi epäilemään. Rakenneultran jälkeen olen käynyt vielä kahdessa ultrassa kun vauvan kasvua on tarkkailtu ja on se edelleen poikana pysynyt, joten pikkuhiljaa siihen on alkanut uskoa :)

Poikauutisen jälkeen minäkin tajusin, että en omista yhtään kankaita mistä voisi ommella poikien vaatteita, joten niitä piti heti alkaa hamstrata.

Onnea sinulle loppuodotukseen!

Amalia kirjoitti...

OI, Ihan samoin, kuin meilläkin.
Ajattelin, että kolmannenkin täytyy olla tyttö, mutta hups poika tulikin : )

Henna kirjoitti...

Onnellista ja levollista loppuodotusta! Omasta kokemuksesta voin sanoa, että kyllä sukupuolten välillä on jotain eroja jo pieninä lapsina. Meillä on reilu 3 v. tyttö ja reilu 1 v. poika, ja halailevat, leikkivät yhdessä niin nukeilla kuin autoilla ja välillä sitten painivat. ;-) Poika on ehkä hiukan raisumpi, mutta kuitenkin sellainen mamman poika. Tulee halaamaan ja pussaamaan vähän välilä, kun taas tytöllä on selvästi "oma tonttinsa".

Mielenkiintoisia aikoja teilläkin, kun pääsette seuraamaan testosteronin "jylläämistä". :-)

Onneksi nyt on paljon tarjolla ihania, neutraaleja ja poikamaisiakin kankaita, niin pääset sitten ompelemaan poitsullekin.

Terhi kirjoitti...

Onnittelut poikalupauksesta! :)