perjantai 17. toukokuuta 2013

Hiphei hoppu, akkukin on loppu....

 Oih mikä hirviöotsikko, näistä pitäs jo tehdä kollaasi. Mutta niin, toukokuu on hoppua. On kaikenmaailman kissanristiäisiä ja alkava kesä laittaa entisestäänkin vipattavan menojalan suorastaan tärisemään.
 Tän viikon kohokohta lapsille oli kevätkarnevaalit. Nuorimmainen halusi olla keiju, balettivermeet niskaan ja siivet selkään, hiuksiin kimallusta ja valmis. Esikoinen taasen halusi olla pocahontas.... Mulla oli mieletön visio intiaanityttösen mekosta, mutta sanotaanko näin, että ei mennyt ihan niinku strömsössä. Yksiolkaiminen mekko näytti lapsen päällä aivan hirviälle ja koska kello veti jo puoltayötä, päätin luovuttaa ja ommella jotain mitä osaan:D Tyttö tykkäsi asustaan aivan mahdottoman paljon, joten samakait se mun visiolle:D Etenkin viime tipassa löydetty peruukki kruunasi kaiken. Jännnä homma miten hiustenväri saa ihmisen näyttämään ihan erille. Olen itse tumma, esikoinen on todella paljon minun näköinen, mutta hänellä on aivan vaaleat hiukset. Kun katsoin tyttöä eilen mustassa peruukissaan, tuli aivan sellainen olo niin kuin olisi katsonut itseään peilistä silloin vuosia sitten kun oli vielä nuori ja nätti. Nythän sitä ei enään ole ku nätti.
 
 Mun viikon kohokohta oli tämän päivän hellelukemat. Oi että, että olen näitä ilmoja odottanut. Rusketusraidat hankittu, tosin ei tarkoituksella, minä ku oon hysteerinen aurinkosuojan käyttäjä.
 Oli ihanaa siemailla jääkylmää mansikkasmoothieta terassilla, katsoa kun lapset kirmaili kesämekossaan metsästämässä saippuakuplia ja itsellä oli päivä jolle ei ollut mitään sovittua menoa, tuloa, tekoa tms. Herkuteltiin jäätelöannoksilla, ruokanakin oli valmista pizzaa ja päivälliseksi sain helposti vaan lämmittää mummin eilen tekemää lihasoppaa. Jossain vaiheessa sain ajatuksen, että auringossa on hyvä valo kuvailla myyntiin meneviä, meille tarpeettomia lastenvaatteita ja aloin ottamaan kuvia. Puhelimen akku oli lähes tyhjä, kameran akku myös, ei muuta ku lisää lepoa ja koipien oikomista. Vitsi oikeasti miten ihanaa oli kuunnella lintujen sirkutusta, tuntea lämmin tuuli iholla. Joskus tekee niin hyvää vaan olla! Pihan haravointia, kukkapenkkien penkomista ym. ei sitten lasketa tekemiseksi. Ne on rentoutumista:D No koska koko päivänä ei tarvinut seisoa hellan edessä, niin iltapalaksi tekaisin sitten herkullisia köyhiä ritareita. Lapset olivat koko päivän ulkonaolosta ja kavereidensa kanssa touhuamisesta niin poikki, että 7v ikäinenkin sammui kahdeksalta sänkyynsä samantien kun pään tyynyyn sai. Rauhallinen ilta tiedossa. 

Aloin tässä miettimään, että milläkähän nimillä lapsia kutsuisi sitten kun vauva syntyy. Esikoinen ja nuorimmainen on ollut tähän asti, mutta kohta se ei enään toimi. Etunimien eka kirjaimet olisi yksi vaihtoehto, vai?

Ja toinen kysymys: Onko teidän 4v ikäisillä skeittilautaa? Tytöt tahtoisi sellaiset ja esikoiselle sellainen varmasti jo menisi jollainlailla. Nuorempaa mietin, toisaalta onhan hän jo pari vuotta vetänyt potkulaudalla tuhatta ja sataa, ajaa ilman apurattaita jne.. että kait se jollainen tasapaino hälläkin jo on, mutta että tekeekö nuin "pieni" oikeasti sellaisella mitään? Hyvät turvavermeet pitää olla kans, tottakai. Toivon, että idea on tyttöjen ohimenevä hullutus, hui kauhia millaisia vehkeitä ne laudat onkaan:D Rullaluistimia kinutaan myös, mitä seuraavaksi, strapetsinuoraa ja jäänalla sukeltamista...

5 kommenttia:

Kanneli kirjoitti...

Kyllä on hienot asusteet:-)

Ilona kirjoitti...

Meillä on muutaman vuoden autotallissa pyörinyt skeittilauta, mutta innostus taisi aika nopeasti laantua. Naapurilta saimme myös kaksi vuotta sitten rullaluistimet ja niistä meidän nykyään eskarilainen on tykännyt alusta asti, suosittelen!

Aake07n äiti kirjoitti...

Meidän viisveellä on ollut isoveljen skeittilauta käytössä, mutta aika vähälle käytölle on jäänyt. Pari viikkoa sitten ostettiin rullaluistimet ja niillä kyllä tykkää mennä. Rullaluistimet ovat säädettävää mallia - viisi kokoa - joten oletettavasti menevät pari seuraavaakin kesää.

Anonyymi kirjoitti...

Ehkäpä alkuun yksi menisi yhteisenä, vuorotellen käyttöä. Jos jää lyhyeksi kiinnostukseksi niin ei niin väliä.

Hankintoihin ylipäätään vielä tällainen näkemys:
Meillä on pojat 2,5 vuoden (6,5v ja 9v) ikäerolla ja paljon myös teemme sitä, että isompi saa jotain (esim. vaihdepyörä, bmx-pyörä, oma puhelin) ja pienempi vastauksen, että sinäkin sitten kun olet X-vuotias, vaikka hän osasisi niitä aiemmin käyttääkin. Ja nuorempi vastaavasti saa asoita mitä eskoinen on saanut sen ikäisenä. Mielestämme reilua esikoista kohtaan. Useinhan se alkuun harmittaa, mutta ymmärtää kyllä kun perustellaan. Yhteenvetona siis, pienemmän ei mielestämme tarvitse saada samoja asioita kuin isompi, vaan katsomme ikää hankintaa tehdessä.
Mukavia kesäpäiviä teille!

dibsukka kirjoitti...

Tuota linjaa on aika paljon käytettykkin, joten varmaan rullalaudan ja luistinten kanssa toimisi myös. Nuorimmainen voisi vastapainoksi saada jotain "pienten juttuja".