perjantai 28. kesäkuuta 2013

Nurinpäin...

Neuvolakäynti oli tänään vähän niinku sarja läpsyjä naamalle. Hyvissä lukemissa tähän asti pysynyt hemoglobiini oli pudonnut roimasti. Toisaalta tämä on tuttua aiemmista raskauksista ja lähinnä olen ihmetellyt, että miten nyt on niin hyvät arvot... Toinen juttu, vauva edelleen istuu massussa... Vielähän hänellä on hetki aikaa kääntyä, mutta inhottavaa tämmöinen viime tippaan odottaminen.
 
Koska vauva edelleen on perätilassa, niin kolmas asia, viime päivien kipeät supistukset, saivat neuvolantätinkin kurtistamaan kulmiaan. Supistukset pitäisi saada loppumaan, ettei vaan vauva syntyisi liian aikaisin. Etenkin nyt kun vauva on väärinpäin.
Lepoa, sanoi täti. Ei saa rehkiä liikoja. Reilun viikon päästä ultrassa katsotaan, että miten päin vauva on. Rautalisä on aloitettu tänään ja nyt vannon kautta kiven ja kannon, että en touhuile ja tohota vaikka kuinka tekis mieli.

Harmittaa kun viikonlopun kivat menot saa nyt jäädä syrjään. Olisi ollut kahdet synttärijuhlat, uimahallia ja mukava kyläily tiedossa. Mutta eikös niin, että vauvan vuoksi jaksaa mitä vaan. Kun tämä pieni on maailmassa, niin sitten kyllä taas ehtii:)

Lepäillessä on hyvin aikaa selailla nettiä. Illan saldo on melkein samikset pussilakanasetit vauvalla ja meille. Aika ihanat, eikö?

Onko teillä ollut vauvoja jotka ovat istuneet pitkälle raskautta, millä viikoilla he kääntyivät?

23 kommenttia:

Rea H kirjoitti...

Esikoinen istui viikolle 30 , kuopus oli Rt:ssä aina kun ultrattiin. ( silti minulla 2 sektioo ). Toivotaan ettei jää ihan ihan viime tippaan tuo kääntyminen. Tsemppiä

Kerrassaan ihanat lakanat on.

Ja vauvan eteen tekee kyllä mitä vaan , makaa vaikka paikallaan :)

Anonyymi kirjoitti...

Mulla ei oo perätilassa olevaa vauvaa ollut, mutta ystävällä on ollut kaksi kertaa. Molemmilla kerroilla vauvat käännettiin oikein päin. Ensimmäisellä kerralla (eli esikoinen) pysyi, mutta toisessa raskaudessa vauva kääntyi takaisin, joten sektioon joutui hän.

Anonyymi kirjoitti...

Esikoinen kääntyi aika myöhään, en muista enää viikkoja. Toinen oli perätilassa syntymäänsä asti. Perätilassa viihtyvää yritettiin kerran kääntää, mutta istukka oli huonossa asennossa. Loppujen lopuksi syntyi suunnitellulla sektiolla. Ei jäänyt huonoja kokemuksia!

Chef kirjoitti...

Mulla taitaa olla viikkoja nyt 31 ja vauva on poikittain. On ollut nyt jo useamman viikon näin, joten saapi nähdä, jotta aikooko tulla uloskin poikittain :D

Edelliset ovat olleet näillä viikoilla jo rt:ssä.

Koitahan jaksaa lepäillä...ehkä uusissa vuodevaatteissa se lepääminenkin tuntuu mukavammalta ;)

dibsukka kirjoitti...

Kiitos kommenteista.

Mullakin vauva oli vielä nuilla viikoilla poikittain, nyt kolme viikkoa myöhemmin istuu.

Esikoinen taisi olla jonnekkin 32 viikolle perätilassa, mutta nuorimmainen oli rt:ssä jo hyvinkin niillä viikoilla.

Tänään olen koko pävän nukkunut. Kävin alakerrassa syömässä ja katselemassa lasten touhuja, heti alko supistelemaan. Jotenkin ihan uskomattoman herkästi supistelee. Viikko sitten kävelin monta km ja ei tuntunut missään :/

No, ainakin saan lepäillä. Netflixiltä hömppäsarjoja katsomaan:)

"Palvelukin" pelaa, mies ja lapset ovat tuoneet mansikoita, kirsikoita, karkkia ja tietty ruokaa:D

Kyllä tämä tästä:)

Anonyymi kirjoitti...

Meillä esikoinen käännettiin n. kolme viikkoa ennen laskettua aikaa. Oli istuskellut kuukaudenpäivät ennen sitä.

dibsukka kirjoitti...

Nyt ei kuulemma aleta enään ihan herkästi tuota kääntöä tekemään. Se niin harvalla auttaa ja osalla käynnistää synnytyksen.

Onko sulla tuosta aikaa vai ihan vasta käännetty?

Ajatus kääntämisestä tuntuu kyllä ikävälle. Sattuu varmasti. Tosin niin tuntuu ajatus sektiostakin, plääh, käääännnyyyy.

Maaria kirjoitti...

Kokemusta löytyy perätilavauvasta. Esikoinen kääntyi n. 36 viikolla rt:sta perätilaan. Onneksi oli ultra 37. viikolla, koska lääkäri väitti koko ajan vauvan olevan rt:ssa! Käännettiin ultrasta seuraavana päivänä ja pysyi sitten "oikein päin" loppuun asti. Moni pelotteli, että se kääntäminen on kauheaa, mutta ei minusta! Ei koskenut yhtään.

Jaksamista viimeisiin viikkoihin ja toivotaan, että poitsu ymmärtää kääntyä. ;-)

dibsukka kirjoitti...

Kiitos kiitos:)

Mä oon tässä vitsaillutkin, että tyypillinen mies, ei usko mitään mitä puhutaan (olettaen siis, että vauva on pikkuruinen poika <3)

Mua on peloteltu kääntämisellä aivan hulluna, joten ihana kuulla jotain positiivista.

Anonyymi kirjoitti...

Meillä esikoinen (tosin itsepäinen tyttö) istui loppuun asti, suunniteltu sectio 40+0. Hän oli pikkuinen ja itse pelkäsin tuota sectiota niin, että olin valmis synnyttämään hänet "väärinpäin". Kääntöäkin yritettiin, vaan typy pysyi itsepäisesti istuallaan. Kauheinta kaikessa oli minusta lantion kuvaus, kun piti maata kivikovassa kuvaputkessa ja selkä huusi kipua, mittausten mukaan pylly edelläkin olisi hyvin mahtunut syntymään! Tyttö oli tosi alhaalla pitkään,ja piukasti pylly "kiikissä". Jäin sairaslomalle lähes 2kk ennen laskettya aikaa, eikä oikein mitään saanut tehdä, kun supisteli heti! Autossa istuminen oli kaikkein kauheinta. No, sitten kun laskettupäivä läheni, muistan kuinka kolasin koko tontin lumia, varmaan naapurinkin, kannoin kahden viikon takka- ja saunapuut sisälle, saunoin monta kertaa päivässä ja kokeilin kaikki niksit, mutta typy istui edelleen eikä meinannutkaan tulla ulos!!!No, hän nousi myös seisomaan alle 7kk:n iässä, kuka sitä nyt haluaisi pää alaspäin viikko tolkulla elää!? Tuosta istumisesta seurasi tytölle lonkkaluksaatio (6vko:n lastahoito), mutta tuohan on melko harvinaista poikavauvoilla, joten sitä ehkei teidän tarvitse pelätä!
Kakkonen kääntyi ajoissa ja tulikin sitten 39+0 iloksemme, synnytys kesti alle 5tuntia! Näin nämä tarinat on erilaisia ;)
Jaksamista, huilaa ja nauti "palvelusta"!!!
-Reetta

dibsukka kirjoitti...

Kiitos Reetta kirjoituksestasi.

Mä niin toivon, että nämä supistukset lakkaa ja vauva kääntyy:( ajatus sektiosta tuntuu pienemmälle pahalle ku perätilassa olevan vauvan synnytys. Kumpaakaan en halua, mutta valitettavasti nämä on asioita mihin ei kauheasti voi itse vaikuttaa:/ jälkimmäinen synnytyksesi kuullostaisi hyvälle!!

Kielo kirjoitti...

Voi kun olet löytänyt ihanan lakanasetin vauvalle! Meidän lapsukaiset ovat kääntyneet ihan ajoissa, mutta itse olen jököttänyt perätilassa loppuun asti ja myös syntynyt perätilassa :)

Anonyymi kirjoitti...

Mun toinen lapsonen oli perätilassa pitkään. Varattiin aika kääntöyritystä varten. Oli jo massussa iso vauva ja lapsivettäkin oli aika naftisti, joten veikkailivat, ettei ehkä enää lähde kääntymään itse. Sitten kun vauvaa ruvettiin kääntämään, niin todettiin, että olipa vaan kääntynytkin itse. Viime metreille asti piti kyllä meitä jännistyksessä :) Viikkoja en nyt muista, mutta kyllä se oli todella myöhään kun käännös tapahtui.
Kukkis Jii

Anonyymi kirjoitti...

Täällä kolmiviikkoisen pojan äiti. Meillä todettiin (vahingossa) perätila vkolla 37. Olin siis ihan muissa asioissa lääkärin vastaanotolla. Kokeiltiin kääntöä heti saman tien, mutta se ei onnistunut. (Myöskään minun mielestä tuo kääntöyritys ei sattunut, tosin epämukavallehan se tuntui.. ) Valmistauduin synnyttämään alateitse ja lantion mittojen puolestakin sain siihen luvan. Tosin vauva kasvoi lopulta liian isoksi (painoarvio 4000-4100g) ja lääkäri perui synnytysluvan. (Tuo 4kg siis rajana sille, että alateitse saa perätilalasta synnyttää) Poika syntyi suunnitellulla sektiolla. Ja vaikka sektio aluksi harmittikin, niin jälkikäteen ajatellen hyvä näin. Poika oli lähes nelikiloinen. :)

dibsukka kirjoitti...

Kiitos kun kerrotte omia kokemuksia ym. Niitä on mukava lukea.

Eilinen lepo selkeästi oli hyväksi. Tänään ei ole supistellut paljoakaan vaikka kävin vähän " maakuntamatkailemassakin" autossa istuen. Vauva heiluu ja hyörii niin paljon, että olen toiveikas kääntymisen suhteen.

Rauhallisesti silti mennään:)

Elina kirjoitti...

Mulla istui esikoinen koko raskausajan ja suunnitellun sektion sijasta tuli suunnittelematon suunniteltu sektio, kun syntyi pari viikkoa etuajassa. Mä olin vaan tyytyväinen kun sain sektion, alatiesynnytys pelotti enemmän :) Seuraavan kanssa olinkin jo synnytyksen kanssa paremmin sinut ja ajatus alakautta synnyttämisestä oli ihan ok. Mutta kummastakin synnytyksestä olin saman verran kipeänä eli aivan sama mitä kautta ne ulos tulivat :)

Elina kirjoitti...

ai niin, ja jatkoa edelliseen :) Kääntämisyritys ei sattunut yhtään. Ei sen kuuluisikaan sattua, sillä vauvaa ei saa kuulemma kääntää väkisin. Mulla yritettiin sen verran kun kääntyi hyvin eli noin puoli kierrosta, mutta lääkäri lopetti, kun sanoi, että ei ilmeisesti halua kääntyä.

dibsukka kirjoitti...

Kiitos Elina. Sektiosta on vaikea sanoa mitään kun ei ole kokenut, mutta normisynnytykset ovat olleet siinä mielessä ihania, että heti on ollut valmis vauvaa hoitamaan. Pelkään, että sektion jälkeen ei pääse heti olemaan normaalisti. Tosin, ei se aina tavan synnytyksenkään jälkeen mene välttis niin, että hyppää suihkuun ja alkaa touhottamaan. Kaikki on niin erilaista ja yksilöllistä.

Edelleen mä oletan, että vauvahan kääntyy:)

Anonyymi kirjoitti...

Hei!
Kääntämisestä ei ole kokemusta, mutta sektiosta on. Toinen lapsemme kääntyili milloin mitenkin päin mahassa päätyen lopulta oikein päin. Olin niin tyytyväinen, että nyt vauva on oikein päin ja kaikki hyvin :)

Synnytys ei kuitenkaan edistynyt, sillä sitä napanuoraahan hän oli kietonut ympärilleen kääntyillessään, joten päädyttiin kiireelliseen sektioon. Siinä tilanteessa olin äärimmäisen pettynyt että kaiken jälkeen sektio, mutta loppu hyvin kaikki hyvin. Ilman sektiota tilanne ei olisi päättynyt hyvin.

Halusin vain sanoa, että asiat vain menevät miten menevät.

Sektiosta toivuin samassa ajassa mitä alatiesynnytyksestäkin, mutta kahden viikon nostorajoitushan siinä on. Tosin vauvaahan ainakin sen aikaisten ohjeiden mukaan sai nostaa!

Tsemppiä!

Rose

dibsukka kirjoitti...

Kiitos Rose.

Tuo onkin hyvä muistaa, että loppupeleissä vauvan asennolla ei välttis ole mitään väliä, aivan sama omille toiveille siinä vaiheessa kun pitää ajatella äidin ja vauvan turvallisuutta.

Liikaa ei kannata suunnitella, ettei pety.

Chef kirjoitti...

Nyt alkaa meilläkin jännääminen. Vauva ei ole enää täysin poikittain, vaan jotenkin vimpulassa, eli ei ole asettunut myöskään raivotarjontaan. Ensi viikon loppuun asti vauvalla on nyt mahdollisuus kääntyä itsekseen ja jos ei käänny, niin sitten käydään ultraamassa ja katsomassa, että missäs asennossa sitä siellä mahassa oikein aikaa vietetään.

Itsekin kammoan sektiota, mutta niin kammoan kyllä alakautta synnyttämistäkin. Alakautta on kovat kivut sen 12-18 tuntia ennen, kun vauvan saa syliin...sektio on kivuton, mutta miten koviksi kivut muuttuukaan synnytyksen jälkeen ja miten hoitaa kipeänä vauvaa.

Hui.

dibsukka kirjoitti...

Oh, teilläkin :/

Nyt aletaan puhumaan näille vauvoille tosissaan, että kääänny!!

Mulla on tänään liikkeet tuntunut erille kuin aiemmin. En kyllä huomaa, että olisi kääntynyt, mutta niin mahdoton muljuaminen tuolla käy, että ei ihme jos olisikin :D

Maanantaina ultra. Jännittää ja vähän hirvittääkin.

PuuVilla kirjoitti...

Pikkuveljeni kääntyi vuorokautta ennen syntymäänsä.