maanantai 30. joulukuuta 2013

Vuoteen 2014...

Tämä vuosi alkaa olemaan lopuillaan. On ollut upea vuosi, paljon on tapahtunut.
Joulunaika meni upeasti. Meillä kävi paljon rakkaita vieraita. Kuusenaluskin täyttyi ennen kuin pukki ehti tulemaan. Saatiin aivan ihania lahjoja ja oltiin iloisia muistamisen määrästä. Joulun tunnelma on aina niin mukava ja rauhaisa. Lapset jännitti pukin tulemista ja keksivät ajankuluksi hienoja musiikkiesityksiä ja muita ohjelmia. Naurua ja iloa on kyllä ollut. Askarreltiin ja leivottiin niin paljon, että kiljun jos näen seuraavaan viikkoon jauhoja tai kimalleliimaa. Tytöt selkeästi nauttivat lomasta ja heidän leikkejä on ollut ilo seurata. He ovat vuoroöin olleet toistensa luona "yökylässä" ja voi miten kivaa heillä on kuulostanut olevan. Ihanat! Ulkona sataa vettä ja vihertää, mutta ei anneta sen häiritä. Välillä on pitänyt päästä happihyppelylle ja siinä on ollut kuulkaas ticketit koetuksella kun kolmattakymmenettä kertaa laskettiin litimärkää liukumäkeä. Märän ulkoilun jälkeen on keitelty lumiukkosoppaa ja mutusteltu suklaata.
Vaikka joulu on nyt takana, niin ei pyhät silti loppu ole. Vuosi vaihtuu pian ja se tietää taas juhlaa. Keittiönseinässä oleva liitupiirros häipyy huomenna ja tilalle piirretään raketteja. Voi kun olisi tätä lomaa koko perheellä vielä enemmänkin. Minä niiiiin nautin. Pitäisi ehkä malttaa sen verran kotoa pois, että hakisi muitakin raketteja kuin piirrettyjä. Onneksi miehen työpaikalla myydään niitä, niin saatan saada senkin homman siirrettyä hälle. Kotikissan unelma-aikaa.
Kun mietin vuotta taaksepäin, niin ensimmäinen ajatukseni on vauva. 
 
Tämä pieni poika joka syntyi elokuussa ja pisti koko perheen sydämet sykkyrälle.
Ikää pienellä on nyt reilut 4kk. Kulunut vuosi vietettiin siis isolta osin raskaana ja huh, oli sekin kyllä aikaa. Välillä mietti, että miksi oi miksi saatoin itseni tähän tilaan, mutta nyt on helppoa todeta, että oli se sen arvoista. Vuosi sitten tiesin, että meille tulee kolmas lapsi, nyt näen pienen tuhisijan edessäni. Oi onnea. Vähän harmittaa, että raskauden tuoma väsymys ja vaivat jätti monta asiaa tekemättä, mutta ehtiihän tuota. Omalla tavallaan oman itsensä ja vauvan asettaminen etusijalle opetti monta asiaa ja aika kivasti punnittiin asioiden tärkeysjärjestyksiä...
Tytöt ovat kasvaneet vuodessa huimasti. Äidin pikkuisia he ovat toki ikuisesti, mutta on se jotenkin suurta kun näkee miten lapset kasvaa ja oppii elämäntaitoja. Esikoinen sai hyvän todistuksen koulusta ja olin siitä iloinen. Silti suurin ylpeys tulee niistä arjen pienistä hetkistä kun näkee, että toinen on fiksu ja luottaa itseensä. Keskimmäinen on muuttunut isomman tytön oloiseksi ja isosiskoksi tuleminen on saanut hänestä esiin uusia puolia. Nämä kaksi ovat kyllä sellainen pari, että ei voi kun hymyillä heitä ajatellessaan.
Vuosi on tarjonnut meille runsaasti aikaa perheen kesken. Kiirettömyys on yksi avaisana ja se on tuntunut hyvälle. Tai no, kiirettä piisaa, mutta se on niin erilaista kuin työelämässä ollessaan. Omat harrastusprojektini ovat saaneet taas tuulta alleen ja pikkuisen olen miettinyt työjuttujakin. Vaikka lapset ovat minulle tässä elämävaiheessa numero yksi, niin ei saa unohtaa omia unelmiaan. Paljon on asioita muhimassa.
Kissakaverit pysyivät koko vuoden terveenä ja hyvinvoivina. Yksi on porukasta pois, mutta hällä menee uudessa kodissa hyvin. Haaveilemme edelleen, että joskus saamme kolmannen kissan, mutta sen aika ei ole nyt.

Toivon, että uusi vuosi tuo mukanaan tuollaisen maiseman. On muuten ensimmäinen joulu ikinä kun haravoin pihaa ja siistin mansikkamaata. 

Uudelle vuodelle on monta haavetta ja suunnitelmaa, mutta ihan ensisijaisesti toivoisin, että elämä pysyisi näin mallillaan kuin se nyt on.

Onnellista ja mukavaa uutta vuotta 2014 teille kaikille. Tavataan ensi vuonna.

3 kommenttia:

Nella kirjoitti...

Ihanaa uutta vuotta 2014 koko teidän perheelle!

dibsukka kirjoitti...

Kiitos:)

Ulla kirjoitti...

Paljon mahtui teidänkin vuoteen. Toivon kaikkea hyvää koko perheelle vuodelle 2014!