lauantai 31. elokuuta 2013

Uudenlaista arkea...

Poika on kahden viikon ikäinen. Uudenlainen arki on alkanut hyvin. Ennen syntymää madelleet päivät ovat vaihtuneet päiviksi jotka vilahtaa ohi super nopeasti. Vauva nukkuu yöt hyvin, joten väsymystä ei ole tarvinut potea. Mies on ollut koko ajan isyyslomalla ja on vielä ensi viikonkin, joten tämä alku on mennyt ihanan rennosti.
Isosiskoista huomaa, että perheeseen on tullut vauva. Molemmat ovat ottaneet veljen vastaan sydämellisesti, mutta lievää herkkyttää on havaittavissa. Vauva saa siskoiltaan ihanaa kohtelua, mutta minä saan kiukunpurkauksia ja "äiti ei tajua" kommentteja. No se kuuluu asiaan ja tunteiden näyttäminen avoimesti on hyvä juttu. Yhtenä iltana olin laittamassa pyykkikonetta päälle kun vauva alkoi itkemään. Itku loppui lähes samantien ja kun menin katsomaan, näin esikoisen vauvan vierellä laulamassa tuutulaulua ja silittämässä pientä poskea. Oi, oli sykähdyttävä näky.

Minä nautin suunnattomasti kun pääsen vaunulenkeille, voin liikkua normaalisti ja nukkua yöt ilman supistuksia tms. jomotuksia. En ikävöi raskaana oloa tippaakaan, oikeastaan päinvastoin. Ihanaa olla taas oma itsensä, ainakin melkein:) Tätä kaipasin.

Kaikenkaikkiaan on helppoa olla nyt tyytyväinen. Vauva on kertakaikkisen ihana, tyttöjen reippautta osaa arvostaa entistä enemmän ja miehen  panostus perheeseen tuntuu upealle. On semmoinen kaikki on nyt kohdallaan olo.

Blogissa on ollut hiljaista, mutta palailen linjoille.

maanantai 19. elokuuta 2013

Vihdoinkin...

Meille syntyi viikonloppuna ihana pieni poika. Pituttaa pojalla 54cm ja painoa 3900g. Tumma ihana peikkotukka, kaikki kymmenen sormea ja varvasta. Tarvineeko sanoa, että koko perhe on onnesta sekaisin.
 http://t1.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcT_M4t5EPQavKkrNDwNlkhP4-zT_uPutloaF4q1DnBmdwFZ4tzVZw
 Ei ollutkaan tämä vauva niin kiireinen kuin kuukauden etuajassa syntyneet siskonsa. Päätti oleskella reilusti yli lasketun ajan massussa ja sittenkin vaati houkuttelua, että eikö sitä joudettas jo synnyttämään.

Synnytys sujui hienosti, kaikki on kunnossa. On mahtava fiilis.

En jaksanut yliajan odottelun kyllästyttämänä blogia päivittämään. Arjen alku, koulut ym on pitänyt kiireisenä muutenkin, eikä aikaa yhtään tuonut lisää se, että päätettiin tekaista keittiöremppaa ym... Nyt on taas vähän enemmän aikaa kaikkeen kun vauva rauhoittaa menojalan vippasua ja mieskin on takaisin lomalla. 

Vauvantuoksuinen arki alkakoon.