sunnuntai 17. elokuuta 2014

Elokuu...

Hei vaan,

Olemme siirtyneet elokuulle ja huomenna on merkittävä päivä. Pieni poikamme täyttää yhden vuoden. Minne meni vuosi? Menikö se öisiin hetkiin kun ihmettelin nukkuvan lapsen kauneutta ja kuuntelin kuinka "suuri" ääni voikaan pieni tuhina olla. Menikö se hymyjen mieleen tallentamiseen ja odotukseen, että koska koittaa uusien taitojen aika. Menikö se pehmeän posken silittelyyn, jokaisen aistin terävöittämiseen, että voisin olla paras mahdollinen äiti. Menikö se hoivaamiseen, hellimiseen ja onnenkukkuroilla olemiseen? Sain syliini pienen vauvan vuosi sitten, nyt minulla on kävelevä poika joka osaa sanoa äiti ja joka osaa hymyillä maailman valloittavammin. 

Yksi asia ei siltikään ole muuttunut. Olin äärettömän ylpeä tuolloin, olen äärettömän ylpeä nyt.

Poika on ollut koko vuotensa helppo tapaus ja väsymystä ei juurikaan ole tarvinut potea. Välillä unirytmit haki paikkaansa ja piti ihmetellä uusia syömisaikoja, mutta kaikenkaikkiaan arki on sujunut helposti. Kolmannen lapsen kanssa on läjäpäin arkea helpottavia kikkoja taskussa ja ehkä niidenkin ansiosta elämä on tuntunut helpolle. Mies on tästä vuodesta ollut melkein 3kk lomalla ja toki sekin on tuonut oman lisänsä jaksamiseen.

Me ollaan vietetty ihana kesä. Voi miten monta postausta minulla onkaan jäänyt tekemättä, mutta toisaalta on ollut niin monta ihmeellistä hetkeä joita en edes olisi tahtonut jakaa. Jotenkin liian henkilökohtaista, jotain sellaista jonka haluan säilyttää vain omassa sydämessä.

No mitäkö meille kuuluu?
Olimme tällä viikolla melkein viikon kestävällä Roadtripillä. Ajelimme asuntoautolla läpi Suomen ja näimme siistejä paikkoja. Yöt vietimme milloin missäkin. Toka yö esim. tuollaisen ihanan järven rannalla jossa saimme aitiopaikalla ihastella auringonlaskua. Lämmitellä hämärän tullen nuotiolla ja ihastella laavulla istuskellessa tähtitaivasta. Oli helppoa kun mukana kulki koko ajan sänky, keittiö ja suihku ym. tarpeellinen. Oma hittini reissussa oli lukemattoman uuden kirpparin koluaminen ja toki tuli tehtyä aika kivasti ostoksiakin sillä aikaa kun mies viihdytti lapsia tötteröllä uusien kaupunkien toreilla. Yksi yö oltiin kauniissa Pietarsaaressa ihanalla kallioisella merenrannalla ja se oli minun suosikkini. Kyllä tuntui, että olisi "kotiin" tullut kun pääsi merta katsomaan.
Siskokset, kauniit tyttäreni täyttivät heinäkuussa 6 ja 9 vuotta. Huomenna siis nuorimmaisen synttäreiden vuoksi meillä on aihetta juhlaan senkin vuoksi, että keskimmäinen aloittaa eskarin. 
Tytöt ovat kasvaneet kesän aikana hirveän paljon. Tajusin ihan yhtäkkiä, että minun pienet tyttäreni ovat niin itsenäisiä, että kaikki perus päiväpuuhat onnistuu ilman jatkuvaa jankuttamista, että tulkaa syömään, peskää hampaat ym... Ne vaan tapahtuu ja semmoista maalaisjärkeä on kaupanpäälle tullut roimasti. Ihanaa! Toisaalta kasvun myötä on ilmaantunut myös niitä lisähuolen aiheita kun molemmat käyvät paljon kavereillaan ym. niin saa miettiä, että missähän ne päivänsäteeni taas kulkeekaan. Keskimmäinen toki vielä on melko lyhyessä "liekassa", mutta kolmosluokkalainen menee jo sinne tänne. 

Voisi siis sanoa, että nyt kesä loppuu ja uudenlainen arki alkaa. Minulla on ajatuksena olla vielä seuraavakin vuosi kotona lasten kanssa. Muutaman iltana olisi ajatuksena kävästä töissä, mutta tarkemmat suunnitelmat lyön lukkoon vasta sitten kun näen millaiseksi syksyn arki käytännössä muuttuu. Kiire töihin ei ole, oikeastaaan päinvastoin, mutta jotain pientä haastetta kodin ulkopuolella kaipaan.

Ihanaa elokuuta Sinulle. 

3 kommenttia:

Amy kirjoitti...

Kiitos samoin, oli mukava kuulla sinusta taas!

Vera kirjoitti...

Kiva kuulla kuulumisia, ja paljon onnea pienelle suurelle pojalle <3

piitzi kirjoitti...

Onnea vuosikkaalle! =) Meillä alkaa arki ensiviikolla kun poitsu palaa hoitoon ja miehellä alkaa taas koulu, ollaan neitin kans sitten päivät kaksin kotosalla, saanähä mitä sitä keksis =)