tiistai 28. lokakuuta 2014

Arvonnan voittaja ON:

 Piti arpoa eilen, vaan kävikin kummia. Olin hakemassa keskimmäistä eskarista kun yhtäkkiä takaani kuului kauhea pamahdus ja samantien mustaa savua nousi sankkana pilvenä taivaalle. Tien reunassa olevat sähköpylväät alkoivat huojumaan ja johdot tärisi. Pelkäsin, että kuuluiko pamahdus jostain katkenneesta tolpasta ja kipitin vauhdilla alta pois. Takaani pyöräili lapsia ja he huusivat "tuolla palaa". Soitin samantien hätänumeroon ja siinä selvisi, että palava juttu on sähkömuuntaja. Muuntaja oli posahtanut ja kiitos sen täällä oltiin eilen ilman sähköjä monta tuntia. Säikähdin kyllä, mutta onneksi mitään ei sattunut.

Mutta nyt sähköt toimii ja vehkeissä on virtaa. Suoritin arvonnan ruutupaperille suttaamistani arvoista ja totesin, että uusia lukijoita on ilmestynyt monta: Tervetuloa!! Tällä kertaa arpaonni kuitenkin suosi yhden arvan jättänyttä ja hän on: Lentoemo
Tästä tulee heti mieleen iki-ihana Ruohometsän kansa; Voikukka ja muut sympaattiset kanit. Mukana arvonnassa ehdottomasti; yksi arpa, kiitos.

Laittelen sinulle postia, ONNEA!!!



tiistai 21. lokakuuta 2014

Romylyylin onnenpäivä...

 Sunnuntaina otin omaa aikaa ja lähdin kiertelemään kirppiksiä. Lähdin etsimään jotain kivaa ja totisesti sellaista löysinkin. Ainakin omasta mielestäni. Lastenvaatteiden anti oli jälleen loistava. Olen viimeinkin oppinut tekemään löytöjä kirpparilta myös pojille ja säästin taas pitkän pennin kun löysin hyvää ja uudenveroista käyttövaatetta niin lapsille kuin itsellenikin. 
Katsotaan nyt kuitenkin jotain ihan muuta.
Löysin uudelta Ok kirppikseltä vanhan ja kuluneen kuparipannun. Hinta vain 2€. Ajattelin laittaa tämän ulos, mutta kun kotona huomasin ettei tämä haise millekkään, eikä ole likainen, niin päätinkin laittaa sen amppeliksi olohuoneeseen.
 Pannun väriä katsellessa muistin, että olin ihastellut paikallisen automarketin koristekaalin upeaa sävyä ja ajattelin, että oikean amppelikasvin löytämiseen saakka se voisi toimia ruukun täytteenä ja toimiihan se. 
Ruukku sai paikkansa olohuoneen nurkasta, mutta en usko että oikea amppelikasvi siinä viihtyisi. Toisaalta tämä sopisi pöydällekkin kukkapurkiksi, esim. jouluna punaisen joulutähden kanssa tämä olisi ihana. Voi että, tämmöisten löytöjen takia käyn kirppareilla!
Samassa pöydässä oli muutakin kiinnostavaa ja kun näin tämän vanhan vuokan, ajattelin heti sen kynttiläasetelman pohjana. Ehkä jäkälää? Käpyjä? No katsotaan. Pelkän kynttilän kanssakin tämä menee, mutta on vähän valju.
Yhdessä pöydässä oli musta-valkoisia taika-astiaston kulhoja. Mietin kauan niiden ostamista, mutta kun yhdellä kulholla oli hintaa aina 6€, en tiedä onko se sitten halpa vai ei. Jälkeenpäin mietin, että jos ne olisi ollut kuin uusia, oisin varmaan ostanut, mutta osassa oli tummentumaa. Bongasin myös Marimekon siirtolapuutarhakuosin pöytäliinan, mutta kun vasta ostin yhden Marimekon kaitaliinan, niin ei sillekkään ollut tarvetta. Isoa lasipulloa olen ihastellut Kodin1 pari kertaa. Minusta ne on aika suolaisen hintaisia kun monesti näen kirpparilla vanhoja pulloja ihan muutamalla eurolla ja tadaa, niin nytkin. Ruskea lasipullo 6€ ja kunto kuin uudella pullolla.
Se sai paikkansa makuuhuoneen portaikon edestä. Pelkkä pullo yksinään kuitenkin olisi ollut kovin valju ja ajattelin, että haen siihen jotain lähellä olevasta Anttilasta... Löysinkin kivoja valo-oksia alesta ja vaikka nämä ei ihan omia suosikkejani ole, niin ne sopii kivasti pulloon ja tuo mukavaa tunnelmavaloa.
Jännityksellä odotan, kauanko oksat säilyy ehyenä... Kiitos hänen...
Jaa hänen...
 Ja niin, tarttuihan sieltä Anttilasta vähän muutakin mukaan. Pari uutta peuraa kokoelmaani.

Syyslomakuulumisia seuraavaksi? Instagramissa vilahteleekin kuvia meidän arkitouhuista. Opettelen kovasti Instagramin käyttöä ja taidan nyt ymmärtää koko saitin idean. Olen siellä nimellä arkirakkaus, joten tavataan siellä(kin).

perjantai 17. lokakuuta 2014

DIY: olipa kerran tulostuspaperia...

 Löysin kaapista kirkkaan valosarjan ja ajattelin, että haluan tehdä siihen jotain koristeita. Ensin ajattelin höyheniä, sitten muffinsivuokia, mutta ei nekään tuntunut kivalle ja päätin etsiä muun idean.
Googlettelin paperiaskartelua ja löysin helpon ruusu ohjeen TÄÄLTÄ.
Leikkaa, liimaa, askartele. Tässä tulos. Totesin viisi ruusua tehtyä, että nämä ovat aavistuksen liian isoja ja päätin loput tehdä pienennetyllä kaavalla. On tämäkin kiva, vai mitä?

Ihanaa viikonloppua. Täällä alkoi syysloma.

Igló & Indí

 Pojalla on talveksi yksivärinen musta toppatakki, joten siihen sopii asusteeksi melkein mitä vaan. Yhtenä iltana etsin takin kaveriksi pipoja ja löysin sitä kautta itselleni täysin uuden lastenvaatemerkin: Igló & Indí. Vaikka merkki on minulle uusi, ei sitä ole. Kyseinen lastenvaatemerkki tulee Islannista ja on perustettu jo 2008.
Niin mutta se pipo... Kuvan suloinen karhupipo sopisi sinisilmäiselle hurmuripojallemme täydellisesti. Trikoopipo on talven ulkoiluun liian ohut, mutta automatkoille ja pikku kyläilyreissuihin tämä sopisi kyllä oikein hyvin, eikö?
Samalla kuvalla löytyy pienille pojille ihana paita. Nämä ovat kuulemma aika lyhkäistä mallia ja kieltämättä kuvakin sen kertoo, mutta tietääkö kukaan millaista mitoitusta housut ovat? Ylimmän kuvan paita ja nämä housut voisin nimittäin laittaa pipon kanssa samaan tilaukseen jos vaan osaisin päättää koon.
Toisaalta tämäkin paita on ihana, mutta ehkä pieni pitäjä kaipaa vähän väriä?

Vähän väriä kaipaisi koko perhe. Tänään hain postista esikoiselle uuden takin ja tajusin sitä katsellessa, että onpas meillä nyt mustaa. Minä ja mieheni ostettiin viime viikolla uudet toppatakit. Ne oli mustat. Pojan takki on musta ja esikoisen uusi "kauppatakki" on musta. Keskimmäisellä ei sentään ole mustaa takkia, joten hänen leopardi-vaahtokarkin vaaleanpunainen look on ainut väripilke kun tämä perhe liikkuu. No onneksi on asusteet.

Onko Igló & Indí sinulle tuttu?

keskiviikko 15. lokakuuta 2014

Musta on uusi valkoinen...

 Joku aika sitten tuntui, että kaikki valkoinen on upeaa ja tavoitteena oli mahdollisimman vaalea koti. Jossain vaiheessa musta hiipi valkoisen rinnalle ja nyt tuntuu, että musta työntää valkoista pois ja kotiin ilmestyy kaikkea sellaista mitä hempeimpänä sisustukautena jopa kammoksuin... Niin kuin nyt tämä metallinen, ei musta, mutta tumma rasia. Kun Kodin1 näin tämän ensimmäisen kerran, mietin että tuo on kamala, kamalan ihana, ihana ja nyt se on kotona... 
Oikeastaan eilen menin kyllä ostamaan ihan muuta taas jälleen kerran. Olin ajatellut hakea yhden olohuoneen pöydän mitä nettikaupassa ihastelin, mutta livenä se ei ollutkaan yhtään kiva eikä mieskään lämmennyt sille... Ajattelin, että kun tässä nyt ollaan, niin katsellaanpa muuta ja silloin muistin tämän peilin... Niin no ja myös nuo Annon tyynynpäälliset. Tuli testattua sekin, että kauanko mies jaksaa vertailla koristetyynynpäällisiä...
Se ei pitkä hetki se ollut, joten piti liikkua ja siinä ohimennen bongasin tämän Annon ihanan tarjottimen jota monesti olen aiemminkin katsellut. Koska pöytää ei löytynytkään, niin laitetaan sitten olemassa olevalle pikkupöydälle jotain uutta...
Vaikka on tuo avuttoman pieni. Mattokin ärsyttää...
 Mutta jokin ei ärsytä yhtään, nimittäin uusi lamppu.
 Tykkään tästä hurjan paljon. Rasian ja peilin kanssa aika kiva, mutta en tiedä onko tässä näiden lopullinen paikka...
Yhtälailla paikkaa etsii tämä uusi kulho.
Kodin1 tämäkin...
Uusi kaitaliina samaa sarjaa olohuoneen taulun kanssa... Siis tämä kuhlo on täydellinen...
 Että ei muuta kuin pöydän etsimistä jatkamaan. Eilisen ensilumen kunniaksi haksahdin sitten minäkin tähän uuteen Muumimukiin. Aikakauteen hyvinkin sopiva!
 Sopivasta tulikin mieleen, että joku aika sitten bloggasin tästä peurataulusta. Luulin kuvan perusteella sen mustaksi ja odotin täydellistä taulu paria, mutta kas, postisetä toikin minulle kaksi puputaulua... Teille arvon sen toisen tuolla pari postausta alempana ja toinen meni olohuoneeseen, mutta miten kävi peuran? No sekin kyllä sitten tuli, mutta päätyi makuuhuoneeseen kun olikin todellisuudessa sinertävä. Tilasiko muut tauluja? Matsasko värit?

sunnuntai 12. lokakuuta 2014

Mennään museoon?

Eilen aamupäivällä lähdimme ulkoilemaan Ainolanpuiston upeaan leikkipuistoon. Ajatuksena oli, että kävästään mennessä katsomassa Pohjois-Pohjanmaan museossa pienoisnäyttelyssä olevat "Lumoavat Barbiet". Museo on aivan kivenheiton päässä leikkipuistosta, mutta jostain syystä siellä tulee käytyä tosi harvoin. Oikeastaan liian harvoin.
Barbiet olivat esillä tuloaulassa ja niitähän pääsee katsomaan aivan ilmaiseksi. Ihania nukkeja vitriineistä löytyikin ja näki, että näiden kanssa on tehty isosti työtä. Kun kerta museossa oltiin, ajateltiin että kierrelläänkin kaikki kerrokset. Museokäynti on "isommallekkin" perheelle halpa. Meidän perheestä veloitettiin 12€, eihän sillä hinnalla saa kuin esim. yhden leffalipun. Kellarikerroksessa oli Mauri Kunnaksen kirjoihin perustuva Koiramäki osasto, mutta koska siellä oli kuvaaminen kielletty, näytän pari muuta juttua jotka oli meidän lasten mieleen.
Museossa on eri aihepiirejä. Ensimmäisessä kerroksessa on esillä Oulun ja Pohjois-Pohjanmaan
esihistoriaa, kansankulttuuria ja elinkeinoja esittelevät osastot. Pienoismalli vanhasta Oulusta oli kyllä vaikuttavan näköinen ja sitä jaksoi tutkailla kauan.
Toisessa kerroksessa ovat yhteiskunta- ja kulttuurihistoriaa esittelevät osastot sekä koulu-, kirkko- ja rahaosastot. Tämän osaston vanhat lelut olivat aivan ihastuttavia ja lapset viipyi pitkän aikaa niitä ihastelemassa. Itsestäni oli mukavaa nähdä pitkästä aikaa vanhoja rahoja ja näyttää tytöille, että tommosilla me ostettiin isin kanssa irttareita silloin ku oltiin lapsia.
 Vanha koululuokka oli lasten mielestä myös kiinnostava, mutta pettymyksen aiheutti tieto, että ei. Koulu ei ollut tuollainen silloin ku isi ja äiti oli lapsia.
Näitä nukkekotijuttua tytöt ihasteli hyvän tovin ja onhan nämä kyllä kauniita.
 Kolmannessa kerroksessa on merenkulku-, kalastus-, tervanpoltto- sekä varuskuntahistorian osastot. Lisäksi kerroksessa on kirjailija, kansatieteilijä Samuli Paulaharjun työhuone ja saamelaiskulttuuria esittelevä osasto. Saamelaiskulttuurin osasto oli kuulemma pelottava kun siellä oli oikeat ihmisen jäänteet. Minusta taasen oli käsittämätöntä nähdä kyseisellä osastolla miten pienessa tilassa ihmiset on voineet asua...

Harmi kun tosiaan siitä Koiramäki näyttelystä ei ole yhtään kuvaa. Ne oli upeasti toteutettu ja kirjan kanssa kulkiessa siellä saa lapsetkin kyllä elämänsä sadun.

Päästiin me sitten vielä Ainolanpuistoonkin. Hyvin karisi historian tomut jaloista.

Illalla miehen kanssa mietittiin, että nyt kyllä ryhdistäydytään näiden paikallisten nähtävyyksien kanssa. Jos itsestä tuntuu joku "niiin nähdylle", niin ei se sitä lasten mielestä ole. Tämäkin museoreissu oli pikkumiehen ensimmäinen.

Muistakaa muuten arvonta pari postausta taaksepäin.

perjantai 10. lokakuuta 2014

Niin sitä pikkuhiljaa muuttuu - Sisältää alekoodin

Kun sain hyllyt olohuoneen seinään, oli minulla kaksi toivetta niiden täytteeksi. Ensimmäinen toive oli erikorkuiset kynttilänjalat ja toinen toive oli suuri metallinen musta tähti. Etsin googlella sisustustähteä ja mustaa tähteä ja tähteä, mutta ei. En löytänyt etsimääni. 
Sitten kokeilin vielä kerran yhtä hakusanaa ja vau, löysin juuri sellaisen tähden mitä etsinkin. 
Itseasiassa löysin tähtiä kaksi eri kokoista, ihanan edullisia ja juuri sellaisia kuin toivoin. Isomman tähden laitoin hyllyn päälle ja pienemmän paikan näette myöhemmin. Isomman löydät tästä KLIK.
Katselin kauppaa tarkemmin ja hämmästyin, että näin sitä jälleen löytää uuden kaupan kaikkien verkkokauppojen joukosta vaikka ensin tuntuu, että tahtomaani tähteä ei ole enää missään.
Ja kun kerran seinätähdet päädyin tilaamaan, ajattelin katsella saanko samoilla postikuluilla muutakin mukaan. Kaupassa tuntui olevan aika hyvä valikoima ja paljon sellaista mikä sopii meille.
 
Löysin ihanan tähtitarjottimen. Se sopii tuikkukipoille tai vaikka maljakon alle.
Tähti metallivadin löydät TÄSTÄ klik.
Ajattelin, että kun joka aamu piilotan kaappiin hunajan, pikakahvin, sokerin ym. niin että eikö olisi sama jos ne olisikin aina siinä pöydällä... Tuikkukippo voikin toimia pidikkeenä pikkulusikoille niin ei tarvitse aina niitä varten hakea laatikosta...
Nämä ihanat metallikorit ovat kyllä käteviä ja sopii vaikka mihin. Niitä voi tuunailla vaikka tuollaisilla adventtikoristeilla tai nauhoilla. Löydät korin TÄSTÄ ja adventtikoristeet TÄSTÄ.
 Itse suunnittelin nämä koristeeksi kynttilöihin, mutta ne päätyikin loppujenlopuksi avaimenperäksi nuihin neljän oven neljään avaimeen...
Ja kun seuraavan tilauksen aika koittaa, tiedän mitä tilaan. Näitä ihania kippoja ja kuppeja on ehdottomasti saatava.
Nämä ja paljon muuta ihanaa löytyy Shiilan Putiikista

Ja tiedättekö mitä, minulla on teille kauppaan kiva alennuskoodi, nimittäin koodilla: dibsut2014 saat KOKO valikoimasta 15% alennusta. Koodi on voimassa lokakuun loppuun.

Postaus toteutettu yhteistyössä alennuskoodia käyttäen.